sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Saako täditellä?

Olin lukiolaisena kesä- ja iltatöissä R-kioskilla. Silloin, alle kaksikymppisenä tytönhupakkona, sattui monta kertaa niin, että kioskilla lapsensa kanssa asioiva äiti tai isä puhutteli minua tädiksi: "anna jäätelö tädille, niin täti katsoo hinnan", "sano tädille kiitos". Minusta tämä oli omituista. En tuntenut itseäni tädiksi. Tädit ovat vanhoja.

Parikymppisenä vaivaannuttavaa oli, jos ravintolassa tarjoilija erehtyi rouvittelemaan. Teitittelyn kanssa oli niin ja näin, ei sekään oikein tuntunut luontevalta.

Nyt taidan olla siinä iässä, että tytöksi kutsumisesta saa ihan luvan kanssa loukkaantua. Paitsi että minä suhtaudun siihen vähän samalla tavoin kuin papereiden kysymiseen Alkossa: olen imarreltu (näytänkö tosiaan niiiiin nuorelta! Oooh!).

Nyt pienen lapsen äitinä huomaan olevani itse tässä hämmentävässä ihmisten nimeämisviidakossa päivittäin. Miksi kutsutaan ruokakaupan muita asiakkaita? Entä leikkipuiston äitejä ja isiä? Teini-ikäisiä? Muita lapsia?

Minkä ikäinen nainen on vielä tyttö? Milloin (jos koskaan) häntä saa kutsua tädiksi? Kuinka nuorta miestä voi vielä sanoa pojaksi?

Tätejä, setiä, naisia, miehiä, tyttöjä, poikia...

Lapseni käyttää kaikista ihmisistä, joiden nimeä hän ei tiedä, nimitystä "yttö" (tyttö). Ikään ja sukupuoleen katsomatta. Tai no, jotkut harmaantuneet naiset saattavat olla "ummoja" (mummo). Lapsella ei selvästi vielä ole käsitystä sukupuolesta, hän vain kaipaa jotain tapaa sanoittaa maailmaa ympärillään. Ehkei aikuistenkaan pitäisi jännittää asiaa niin paljon.

8 kommenttia:

  1. Heh, niin tuttua! Olen päätynyt omissa nimeämisissäni siihen, että kaikki aikuiset ovat joko tätiä tai setiä. Tosin joitakin tekisi mieli kutsua mummoksi tai papaksi, mutta en ole varma pitääkö nuo termit varata vain lapsen omalle mummolle ja papalle. Ja sitten on tietysti ongelma tädin/sedän alaikärajasta. Eli minkä ikäistä voi vielä kutsua tytöksi tai pojaksi. Lapsi kutsuu kaikkia joko tädiksi tai papaksi. Muita sanoja hän ei vielä osaa. Tai vähähiuksiset miehet ovat saaneet siskoni mieheltä lainatun nimen "Juha". :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täti ja setä tulisivat minultakin luonnostaan, mutta arastelen niiden käyttöä oman kokemukseni takia. Huomaan muuten edelleenkin hieman vaivaantuvani, jos minua täditellään.
      Noin parikymppiset on vaikeita: ovatko liian vanhoja tytöiksi ja pojiksi, vai voiko jo kutsua naisiksi ja miehiksi.
      Toisaalta, kuinka paljon kannattaa lähteä lasta korjaamaan, kun a) hän ei vielä ymmärrä, mitä eroa näillä sanoilla on ja b) ytöksi tai ummoksi nimitelty ei välttämättä ymmärrä lapseni puhetta niin hyvin kuin minä, eli ei tajua, miksi häntä kutsuttiin :)

      Poista
  2. Meillä käytetään täsmälleen samoja sanoja, siis yttö ja ummo :D Ummo on muuten hyvä, mutta silloin hieman kiusallinen, jos sen kohteeksi joutunut nainen on selvästi tehnyt kaikkensa ollakseen näyttämättä ummolta. Siis mummolta.

    Minä sanon naiseksi tai mieheksi niitä, jotka eivät ole tyttöjä tai poikia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin. Se tuntuu neutraaleimmalta tavalta, joskaan ei täysin luontevalta.
      Leikkipuistossa välillä korjaan, jos lapsi sanoo poikaa ytöksi. Vaikka en tiedä, onko se tarpeellista. Ja en minäkään niistä kaikista erota, kumpia ovat.

      Poista
  3. Meillä puhutaan yleensä vain nainen/tyttö tai mies/poika. Siis me vanhemmat puhutaan, poika sanoo vain "akka" kaikkeen :)

    VastaaPoista
  4. Mä yritän sanoa "kuljettaja", "myyjä", "kampaaja" jne. koska se tädittely tosiaan loukkaa monia. Jos ei ole tällaista titteliä tarjolla, koitan kiertää: "varo muita", "annetaan toisten mennä ensin" jne. Lapsia sanon lapsiksi.

    Se täti kyllä tulisi selkärangasta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohan on hyvä tapa, täytyykin yrittää ottaa omaan käyttöön!

      Poista