sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Vauvakuume

Muistan tarkkaan sen hetken, kun tajusin haluavani lapsia mieheni kanssa. Se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta: tässä on se ihminen, jonka kanssa haluan geenini yhdistää. Tiesin heti haluavani kaksi lasta, kaksi suloista pientä pellavapäätä. Mahdollisimman nopeasti, kiitos.

Vauvakuumeilin kakkosta jo silloin, kun olin raskaana esikoisesta. Vauvakuumeilin läpi esikoisen vauvavuoden. Kuume helpotti vasta tämän raskauden myötä.

Vauvakuume on jännä juttu. Se on kaikennielevä, voimakas tunne, jota ei osaa järjellä selittää. Sitä vain tietää haluavansa, ja haluavansa kovasti.

Minä olen siitä onnekas, että olen tullut raskaaksi melko helposti. En ole joutunut kokemaan pettymystä kuukausi toisensa jälkeen menkkojen alkaessa. En ole joutunut kestämään hedelmöityshoitoja tai tietoa siitä, etten ikinä tulisi saamaan biologisia lapsia.

kuva täältä


Suomen hallitus on päättänyt, että sijaissynnytykset pysyvät Suomessa laittomina. Hallituksessa sijaissynnytyksen sallivaa lainmuutosta vastustavat etenkin kristillisdemokraatit - tosin Päivi Räsänen muotoilee asian niin, että kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä kannattaa nykyistä lakia. Tämä on rankka paikka esimerkiksi kohduttomille naisille, joilla ei ole mahdollisuutta tulla itse raskaaksi ja synnyttää. Sijaissynnytys on heille ainoa tapa saada biologisia lapsia.

Minä uskon, että ihmisen halu saada jälkeläisiä on vahvasti biologinen. Ei se kaikille tule, vauvakuume, mutta niille joille tulee, kuume on epäilemättä vastaanpanematon. Minun mielestäni olisi armollista sallia vanhemmuus mahdollisimman monelle sitä toivovalle.

Toiveet asian etenemisestä siirtyivät juuri seuraavalle hallituskaudelle. Se on sääli.

2 kommenttia:

  1. Minusta nuo sijaissynnytykset on aika ongelmallinen juttu monessa mielessä (erittelemättä niitä mieliä nyt sen kummemmin), mutta en silti kannata niiden kieltämistä. Kuten sanoit, halu saada vasta on niin vahva, että jotenkin sen yrittää kuitenkin hankkia.

    Vauvakuumeesta. Mulle sellainen iski todella pahasti päälle noin vuosi sitten kun poika oli täyttämässä vuotta. Se vaivasi ankarasti muutaman kuukauden, mutta loppuvuodesta hiipui. Mulla on sellainen olo, että _pitäisi_ haluta toinen lapsi, mutta en silti ole varma haluanko...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki liittyy myös ongelmia, mutta mun ymmärtääkseni Suomeen ei olla ajamassa lakia, joka sallisi esim. kaupallisen toiminnan. Etenen lausunto aiheesta on hyvä (löytyy googlaamalla etene sijaissynnytys - näin kännykällä kommentoidessa en saa linkattua). Siinä korostettiin, että toiminnan pitäisi olla luvanvaraista ja perustua auttamishaluun, ei kaupallisuuteen.

      Mä muistan lukeneeni sun pohdinnoista. Mulla vauvakuume on ollut niin selvä, ettei siinä ole ollut mitään miettimistä. Mikä on tavallaan hyväkin asia, sillä onhan tuo iso pohdinta. Itse olen sitä mieltä, että se on myös hirveän henkilökohtainen asia - eli kukaan muu ei voi sanoa, pitääkö lapsia haluta, kuinka monta ja millaisella ikäerolla. Siksi mua välillä hiertää myös joidenkin negatiivinen suhtautuminen vapaaehtoisesti lapsettomiin.

      Poista