torstai 11. heinäkuuta 2013

Minä ja Catherine

Luin lehdestä, että Brittein saarten tulevaa kruununperillistä odotetaan syntyväksi tulevana lauantaina. Tarkemmin ottaen kyseessä on spekuloitu laskettu aika - jonka kaikki tietävät tarkoittavan kaksi viikkoa sinne tai tänne päivämäärää, mutta johon on silti hämmästyttävän helppo lukkiutua. Että jos lapsi ei viimeistään laskettuna päivänä synny, niin se on myöhässä.

Tässä voisikin nyt ryhtyä jännittämään, kumpi meistä synnyttää aiemmin.

kuva täältä

Pohdin minä sitäkin, että kuinkakohan Catherinella nämä viimeiset päivät menevät. Onkohan hänelläkin pinna kireällä ja olo tukala. Nukkuuko hänkin huonosti, ja tuntee olonsa niin valtavaksi, että kaikki on vaikeaa. Närästääkö, turvottaako, onko mahdoton löytää hyvää asentoa.

Saako hänkin välillä huolikohtauksia, joissa miettii, mikä kaikki voi vielä mennä pieleen. Laskee illalla vauvan liikkeitä vain todetakseen, että siellä se polskii menemään, ja tuo kantapäänisku muuten tuntuu aika napakalta.

Herääkö hän yöllä supistuksiin ja toivoo, että tästä sitten kohta lähdetäänkin sairaalaan - vain huomatakseen, että supistukset olivat vain hämäystä, jotka kyllä vievät yöunet mutta eivät edistä lapsen syntymää.

Kaiken sen tuskaisen odotuksen keskellä, kauhistuuko hänkin tajutessaan, että jumalauta, mä joudun kohta puskemaan tämän naperon ulos itsestäni.

Kaipaakohan hänkin niin kipeästi kohtalotoveria, että sellaiseksi kelpaa vaikka vieraan maan tuiki tuntematon kuninkaallinen?

10 kommenttia:

  1. Mä mietin näitä samoja, kun Viktorialla oli laskettu aika (lehtien mukaan) maaliskuussa, kuten mullakin. Tosin Viktoria otti sitten varaslähdön tuomalla Estellen maailmaan jo helmikuussa, kun minä kärvistelin huhtikuuhun. Epäreilua sanon minä.

    Toivottavasti pääset ennen kuin Catherine, koska sit mä voin sanoa: In your face, kuninkaalliset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä mietin silloin Victorian synnytyksen aikoihin, että olikohan Ruotsin hovi ollut kaukaa viisas ja huijannut lasketun ajan parilla viikolla todellista myöhäisemmäksi. Sillä mikäli minua ärsyttää omien ja appivanhempien kyselyt siitä, että joko ja milloin ja onko jo jotain merkkejä, niin mahtaa ärsyttää vielä enemmän, kun vauvauutisia tivaa koko maailma.

      Poista
  2. Meidän lähipiiri oli kolmanteen lapseen mennessä oppinut olemaan visusti utelematta. Toivotaan lähiajoille viileää ilmaa, hiljaisia öitä, rauhallista mieltä ja sitten kun alkaa tapahtua niin tapahtuu kanssa :) Joskus kuulin jostain sellaisen viisauden että henkiseltä puolelta se raskaus on lopussa juurikin niin tukalaa sen takia että tulee ihan kypsä olo siihen kaikkeen ja haluaisi vaan vaivoista ja vatsasta eroon ja se tuleva ei pelottaisi niin paljoa. Mulla tuo piti ainakin ihan paikkaansa.

    Mulla on synnytyskuume, oot kovasti mielessä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Olen kuullut saman viisauden, ja se pitää omalla kohdalla hyvinkin kutinsa. Esikoista odottaessa pelkäsin synnytystä varmaan raskauden ensimmäiset 8 kuukautta, mutta kalkkiviivoilla en enää muuta toivonut, kuin että synnytys olisi edessä mahdollisimman pian. Tällä kerralla ehkä eniten jännittää se, miten pärjään kahden lapsen kanssa, mutta nyt olo on niin tukala, että ihan sama, kunhan syntyisi :)

      Poista
    2. Kyllä sä pärjäät :) Ihan varmasti!

      Poista
  3. Komppaan Kukkista: kyllä sä pärjäät, ihan varmasti, määkin pärjäsin. Vinkkinä kantoliina tai -reppu: antaa vapaat kädet ja aikaa esikoiselle.

    VastaaPoista
  4. Voi että, tuotahan se oli :). Voi oletkin jo noin pitkällä odotuksessasi, onnea kovasti synnytykseen :)! Pidän peukkuja ja seurailen epäilevästi blogitaukojasi :D!

    VastaaPoista
  5. Kiitos Kukkavarvas, Lintunen ja bleue <3

    VastaaPoista
  6. Luin jonkun spekulaation, että Catherine olisi valehdellut lasketun aikansa pari viikkoa myöhemmäksi, "kuten Diana". Siis pääteltiin, että laskettu aika oli valehdeltu, koska Charles syntyi aiemmin kuin ilmoitettu. Nerokasta. (Tosin jos olisin kuninkaallinen, minä(kin) valehtelisin, koska lopun ajan kuumotus käynee heillä vähän muuallakin kuin kropassa...)

    Tsemppiä viime metreille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä!

      Niin minäkin kuninkaallisena valehtelisin, ja varmaan itsenäkin, jos osaisin :)

      Poista