tiistai 17. syyskuuta 2013

Jos leffaan haluat mennä nyt (arvonta)

Jääkaapin ovessa on roikkunut Finnkinon sarjalippuja jo pari kuukautta. Mies löysi ne työpöydältään pari päivää ennen kesälomansa alkua, eli muutama viikko ennen vauvan syntymää. Minä urhoollisesti käytin lippuja ennen synnytystä, mutta vauvan syntymän jälkeen leffassakäynti on jäänyt vähän vähäiseksi.



Liput ovat voimassa enää loppukuun, enkä minä saa niitä käytettyä. Olen jo jakanut lippuja kavereille ja sukulaisille, ja lopuista pitäisi päästä eroon. Onneksi on tämä blogi! Laitankin pystyyn arvonnan, ja arvon yhteensä 10 leffalippua viidelle eri tyypille. Jokainen onnekas saa siis kaksi lippua, jotta leffaan ei tarvitse mennä yksin.

Tehdään homma näin:
  1. Osallistu jättämällä minulle tervehdys kommenttikenttään. Voit vaikka kertoa, mitä sinulle kuuluu, niin saan lukemista imetysten lomaan. Voit myös liittyä blogin lukijaksi, mutta se kannattaa vain, mikäli tykkäät näitä juttujani lueskella säännöllisesti - lisäarpaa en ajatellut siitä hyvästä antaa.
  2. Osallistumisaikaa on vuorokausi, sillä liput on käytettävä viimeistään 30.9.2013 ja haluan saada ne nopeasti eteenpäin, jotta tulevat käytettyä. Sovitaan siis, että kommentit, jotka on jätetty 18.9.2013 klo 14 mennessä, ovat mukana.
  3. Arvon voittajat heti kun ehdin, ja ilmoitan ne erillisessä postauksessa.
  4. Toimitan voittajille liput sähköpostitse (sarjanumeron avulla voi ostaa lipun Finnkinon netistä). Osallistumiseen et tarvitse anonyymiä sähköpostiosoitetta: laita minulle meiliä osoitteeseen ehdoton.ehka(at)gmail.com, niin minä laitan liput tulemaan paluupostina.
Nyt sankoin joukoin osallistumaan! Olisi harmi, jos hyvät liput jäisivät käyttämättä.

26 kommenttia:

  1. Osallistun! Kuuluu kuumetta ja sängyssä loikoilua yksin kotona. Mies lähti työreissuun ja edessä on ekat päivät ja yöt yksin tässä kodissa, missä kesäkuun alusta ollaan asuttu. Aiemmin oon vaan minä ollut poissa tai ollaan oltu yhdessä reissussa. Ja kuuluis vaikka mitä muutakin! En vaan osaa päättää, mistä aiheesta kirjottasin omaan blogiin eikä pitkäjänteisyyskään riitä, niin käyn sitten huutelemassa kommenttibokseissa niitä näitä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea uuteen kotiin! Flunssa on tylsää, mekin ollaan esikoisen kanssa kipeinä. Muiden kommenttiboksit on mainioita huutelupaikkoja, itsekin sitä harrastan :)

      Poista
  2. No mutta hei! Heräsin juuri minuutin päikkäreiltä, kun nukutin appsia yli tunnin päikilleen. Oli ilmeisen ylikierroksilla päivän puuhailusta. Kohta kerään kimpsuni ja lähden hierontaan, kun mies tulee ajoissa kotiin. Sitä ennen saatan piipahtaa yhdessä kirjakaupassa, joka on matkan varrella. Illalla en kyllä tee mitään. Ja huomennakin vaan kotipäivä, ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieronta, kirjakauppa ja ei-mitään-ilta kuulostaa kivalta (tunnin päiväuninukutus ei niinkään, huoh sinun puolestasi!). Meidän vauva on eilen ja tänään nukkunut päiväunensa parissa vartin pätkässä - toivottavasti tästä ei tule tapa!

      Poista
  3. No tällä tavalla minä uskallan niitä kyllä havitella :) Mulle kuuluu jännää ja tylsää yhtä aikaa. Olen vähän haavemaailmoissa tänään ja mun pitäis lukea jotain tylsää ja sekavaa. Eipä sen kummempaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta hei, arpaonni suosi! Miksi pitää lukea tylsää ja sekavaa, se ei kuulosta lainkaan mukavalta.

      Poista
  4. No hei hephep! Oon niin leffan sekä treffin tarpeessa. Syksy ottaa koville. Niin on kireellä vanne nupin ympärillä ja talviunille ryömintä houkuttelisi. Jos voitan niin lupaan käydä jossain syömässä ja juomassa hyvin samalla reissulla, omakustanteisesti :P Karkkiakin ostan ison säkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tykkään syksystä, vesisateestakin, mutta tää flunssa! Sairastaminen kahden pienen lapsen kanssa on niin tylsää, ne kun ei anna yhtään armoa :)

      Poista
  5. Joo, leffaan! Kotihoidontuella ei paljon leffalippuja ostella, mutta kovasti tekisi sinne mieli mennä. Niin ja kävin tänään töissä näyttäytymässä vuoden poissaolon jälkeen. Olipa hauska nähdä työkavereita! Tammikuussa pitäisi taas palata sorvin ääreen, jaiks.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tammikuuhun on onneksi vielä aikaa, ehdit totutella ajatukseen.

      Poista
  6. Jee, mukana arvonnassa! Mulla on laskettu aika vasta ensi vuonna niin haluaisin nyt kovasti käyttää nämä viimeiset mahdolliset tilaisuudet yhdessäoloon avokin kanssa. Sitä ei sitten halua ajatellakaan koska se seuraavan kerran on mahdollista! Ja on nyt ollut aika kiirettäkin, mulla on varmaan joku tunnollisuuskriisi että yritän määräaikaisena tehdä paljon ja vähän enemmän hommia että mun työsopimusta jatkettaisiin äitiysloman jälkeenkin. Harmi vaan että esimies on niin kaukana mun työpisteeltä, että sille ei varmaan ikinä välity miten Fiksu, Filmaattinen ja Ahkera mä olen. Heh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oo, onnea tulevasta perheenlisäyksestä! Ilman muuta kannattaa viettää kahdenkeskistä aikaa puolison kanssa "varastoon", niin mäkin tein ennen kumpaakin lasta.

      Toivotaan, että työsopimus jatkuu! Kyllä se fiksuus esimiehelle välittyy, ihan varmasti :)

      Poista
  7. Haa, mäkin osallistun! Siellä tulee PLANES-leffa ensi-iltaan ja O on fiilistellyt sitä jo puoli vuotta, siitä asti kun traileri tuli, ja CARS-krääsä on alkanut korvautua Dusty-kamalla. Luvassa on siis lapsen eka leffaelämys. Tulee hyvin ensi-iltaan mun syntymäpäivänä (vinkki vinkki ;) ) 27.9., että liputkin ehtis :). Mä muistan kun olin töissä Finnkinolla ja sain käydä leffassa niin paljon kuin halusin, joten olen nähnyt elämäni aikana kohtuullisen paljon huonoja (ja hyviäkin, onneksi) leffoja, myös joskus nukkunut siellä krapuloita pois, ilmaista hupia kun oli. Kuuluu ihan hyvää. Olen just junassa ja täällä on toimiva, ilmainen netti! (Tuliko jo selväksi, että olen kaiken ilmaisen perään?).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö, mä joskus haaveilin duunista leffateatterissa. Just siksi, että saisi katsoa kaikki maailman leffat :)

      Mulla meni internet tänään rikki. Sain sen ehjättyä, mutta hetkeksi tuli hätä, että miten mä nyt blogia päivitän..

      Poista
  8. Osallistun, kiitos, minäkin! Saisi hyvän syyn päästää itsensä ekaa kertaa illalla ulos sitten huhtikuun alun.

    Ja hyvää kuuluu, kiitos. Muutoksen aikoja - niistä kohtapuoliin omassa blogissa - ja samalla samaa murmelipäivää, tietenkin, yhä.

    Pahoittelut pakastimesta! Kyllä mua surettaa myös vähän ne mustikatkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutoksen tuulia, tosiaan! Jänniä aikoja teidän perheessä.

      Mä luulen, että jahka pääsen yli rintamaidon menettämisen aiheuttamasta järkytyksestä, alkaa ne muutkin ruuat surettamaan.

      Poista
  9. Hep, minäkin ilmoittaudn lukijaksi ja mukaan arvontaan! :) jonkin aikaa olen jo blogiasi seurannut ja tykkään kauheasti tavastasi kirjoittaa, joten vakilukijaksi olen päätynyt. Kiitos, kun jaksat kirjoittaa. Itse olen vajaa parivuotiaan tyttären äiti, toinen lapsi pohdinnassa, joten senkin vuoksi on ollut kiva lukea miten kahden lapsen kanssa arki oähtee sujumaan. Mukavaa syksyn jatkoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mun tekisi mieli sanoa kaikille, että täyttäkää maailma lapsilla, mutta enpä sano :) Ne pohdinnat pitää jokaisen käydä ihan itse (ja tietysti puolison kanssa). Tsemppiä teille pohdintoihin!

      Poista
  10. Osallistun. Viikonloppuna isompi lähtis hoitoon toiselle mummolle ja toinen mummo tulis hoitamaan pienempää. Päivällä remonttia ja kyllä, illalla leffaa, vapaaliput kelpaa. :)
    Kuuluu arkea, onnellisuuden, parisuhteen, elämäntarkoituksen, työelämän, identiteetin, remontin ja kiinteiden aloituksen pohdintaa. (ei arvojärjestyksessä ja tunnin kuluttua varmaan ihan jo uudet epämääräiset ajatuksenpätkät mielessä) :) Onnellisuudesta oli mielenkiintoinen tutkimustulos Tiede- lehdessä. Siinä kerrottiin miten merkityksellinen onni on terveellisintä. Pelkkä elämästä nautiskelu nimittäin kuulemma virittää elimistön vastoinkäymisten varalle, eli vaikka tuntuu hyvältä, immuunipuolustukseen osallistuvat geenit alka toimia tulehdustas edistävän ctra(?)- profiilin mukaisesti. Eli samalla tavalla, kun ne toimii esim. sillon kun ihminen potee yksinäisyyttä. Sillon kun taas onni tulee jostain jolla on suurempi tarkoitus, se säätää solustressit alas... Mielenkiintoista... Ja omaan elämään sovellettuna, siksi lapsiperhearki tekee onnelliseksi? Kun onnentunteen tuo jokin suurempi tarkoitus? Ja mikä tämä tarkoitus lienee? Lienee aika suunnata saunaan, molemmat nukkuu, vielä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivan kuuloisia mietintöjä sinulla. Onnellisuutta olen itsekin pohtinut, tuo lukemasi artikkeli kuulostaa ihan fiksulta. Siis tulkitsen elämästä nautiskelun kaikenlaiseksi ulkoiseksi kivaksi, matkusteluksi, materiaksi ja sen sellaiseksi. Kyllä sekin varmasti kivaa on, mutta ihan erilaista onnea kuin vastasyntyneen ensimmäinen hymy tai parivuotiaan suloinen höpöttely.

      Poista
  11. Voi, mä osallistuisin, mutta pahoin pelkään, etten itsekään ehdi loppukuun aikana käyttää lippuja. Lokakuussa olisikin sitten ihan toinen juttu, koska meidän lapsenvahtitilanteeseen tulee silloin järisyttävä muutos, josta ehkä kerron myöhemmin omalla tontilla. Mutta siis arpaonnea muille toivotan! Ja kivaa, että arvot. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jopas, järisyttäviä muutoksia! Au pair? :)

      Poista
  12. Osallistun! Ja hyvää kuuluu, arvonta ja kaikkea. Kaihtimien välistä näkyy salliva sadesää, joten taidamme lapsen kanssa jatkaa eilen aloittamaamme sukupuuta. Se onkin mielenkiintoista, meistä molemmista, vaikka emme vielä isovanhempia pidemmälle päässeetkään. Ja jo siihen porukkaan mahtui myös yksi kaveri mukaan, miksikäs ei. Hei, siitähän tehdäänkin läheispuu! Nelivuotiaalle varmasti sama asia, mutta minä tarvitsen työlle nimen.
    Kiitos kirjoituksistasi! Olen ahkera lukija, mutta kommentointi on vielä hankalaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Läheispuu, sehän on oikeastaan kivempi kuin sukupuu. Mä muuten aika paljon odotan sitä, että omat lapset on valmiita tuollaiseen puuhasteluun, se kuulostaa niin mukavalta.

      Kiitos itsellesi, on palkitsevampaa kirjoittaa, kun tietää, että ruudun toisellakin puolella on joku.

      Poista
  13. Moi Saara! Mä osallistuisin mielelläni, pääsen kyllä kaverin kanssa pariksi tunniksi leffaan kun mies hoitaa muksut :)

    Mulle kuuluu hyvää, kiitos. Rupesin nyt seuraamaan blogiasi eli lisäsin sen omaan lukulistaani. Viime yö nukuttiin huonosti, mutta ei se mitään, koska vauva oppi vihdoin kääntymään ja teki hampaankin. Aika suloista! Pikkuvauva-aika on siis lopullisesti ohi. Tykkään syksystä ja lähdenkin kohta vaunulenkille ja sitten hakemaan isoveikkaa päiväkodista. Niin ja suklaatakin on syöty aamupalaksi eli maailma on mallillaan. Mukavaa päivää myös sinne!

    t. Leijonalapsen äiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi! Sä(kin) varmaan kuulet tätä jatkuvasti, mutta kylläpä aika rientää! Siitä se lähtee, liikkuminen :)

      Poista