lauantai 8. helmikuuta 2014

Tärkeää on...

Leluteekin Emilia kyseli hiljan, mikä on oikeasti tärkeää. Viime viikkojen kokemusten jälkeen oma ilmiselvä vastaukseni on terveys. Oma, mutta ennen kaikkea lasten.

Tärkeää on myös hyvä sairaanhoitojärjestelmä ja ammattitaitoiset lääkärit. Tärkeää on sairaanhoitajat, jotka osaavat kohdata vanhemman huolen. Se, mikä ammattilaiselle on normaalia taudin etenemistä, saattaa huolestuneen äidin silmiin näyttää dramaattiselta voinnin heikkenemiseltä. Tärkeää on, että lastensairaalan hoitajista edes osalla on imetysohjaajan koulutus, jotta lastaan imettävä äiti saa tukea ja apua, kun lapsi saa nesteensä suonensisäisesti.

Tärkeää on lastensairaala, jossa pienet infektiopotilaat eivät joudu yhteiseen huoneeseen toisiaan tartuttamaan.

(Niin, jos joku huomasi blogitauon, tässä on syy. Minulla oli tärkeämpää tekemistä.)

Kiitos Lastenklinikan väki, kun hoiditte lapseni kuntoon. Toivottavasti emme tarvitse apuanne enää koskaan.

41 kommenttia:

  1. Toivottavasti pieni potilas toipuu pian täysin kuntoon! Toi on meillekin tuttu paikka ja nosti ne omat huolet taas mieleen. Mullakin jäi hoidosta tosi hyvä ja luottavainen fiilis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lääkäreiden ja hoitajien ammattitaito on loistava, mutta valitettavasti lastensairaalan huono kunto ja riittämättömät tilat eivät jääneet huomaamatta. Kirjoituksessani on pieni piikki: me jaoimme huoneen tartuttavan potilaan kanssa kunnes tartuntavaara ilmeni ja pääsimme omaan huoneeseen. Jos pahin mahdollinen käy, olemme ensi viikolla uudestaan hoidossa uuden tartunnan takia. Yhden hengen huoneet ovat tietysti kustannustekijä, eikä ole selvää että niitä saataisiin uuteenkaan lastensairaalaan.

      Poista
    2. Voi, et ole siis päässyt huolestasi vielä eroon. Älä ajattele vielä ensi viikkoon, ota hetki kerrallaan. Toivottavasti kuullaan vain hyviä uutisia.

      Poista
    3. Yritän olla huolehtimatta, sillä se ei auta mitään. Tartunta tuli jos tuli, enkä sille mitään voi. Paitsi toivoa parasta.

      Poista
    4. Onneksi lapsi pääsi hyvään hoitoon :) Toivotaan parasta ettei tartuntaa tullut ettekä enää joutuisi muustakaan syystä sairaalahoitoon!

      Toivottavasti sairaalaa koskevia päätöksiä tekevät osaavat ajatella sitäkin, että sekin on kustannustekijä jos potilaat tartuttavat toisiaan siksi etteivät saa omia huoneita...

      Poista
    5. Mun on tarkoitus laittaa viestiä uutta lastensairaalaa suunnitteleville tahoille (jahka löydän ne) ja kertoa meidän kokemuksesta. Juttelin osastolla hoitajan kanssa, ja hän kertoi, että kustannustekijä on nimenomaan hoitajien tarve, ei niinkään tilakustannus. Jaetussa huoneessa tarvitaan vähemmän hoitajia kuin yhden hengen huoneissa. Vaikka ihan perseestähän se on (pardon my french), että otetaan riski pienten potilaiden terveydellä kustannussyistä.

      Poista
  2. Onnittelut koettelemuksesta selviämistä ja rauhallisemman arjen toivottelut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Et uskokaan kuinka ihanalta sellainen ihan tavallinen tylsä arki nyt kuulostaa :)

      Poista
  3. Huh, hyvä, että saitte hyvää hoitoa! Mietinkin tässä kerran, että sinusta ei ole kuulunut hetkeen. Jotenkin nuo kuvat pienestä potilaasta sairaalan pedissä on niin liikuttavia.
    Toivottavasti saadaan uusi hieno lastensairaala!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin kuluneella viikolla useammin kuin kerran, että onneksi asumme Suomessa emmekä... no, oikeastaan missä tahansa muualla. Että jos oman lapsen pitää sairastaa, niin Suomi on siihen hyvä paikka.
      Ja tosiaan, uusi lastensairaala tarvitaan kipeästi.

      Poista
  4. Huh. Onneksi tauti on näemmä selätetty. Yhdyn toiveeseesi siitä, ettette joudu toiste Lastenklinikan palveluiden piiriin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se selätetyltä näyttää (toivottavasti en jinxaa näin sanoessani). Ilman liioittelua voin sanoa kokemuksen olleen niin kamala, etten toivo sitä kenellekään.

      Poista
  5. Voi, ihan meinasi nousta kyyneleet tätä lukiessa. Lapsen voimattomuus ja kipeys on niin raskasta äitinä kokea. Ja allekirjoitan niin tuon, että onneksi on ammattilaisia, jotka myös luottavat ja reagoivat vanhemman havaintoon ja huoleen. Toivottavasti voitte jo paremmin ja iso halaus!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No just toi, kun huomaa ettei pysty suojelemaan omaa lastaan. Se tunne on kamalinta mitä on.
      Kiitos halauksesta :)

      Poista
  6. Hyvä, kun olette paremmissa voinnissa. Toivottavasti pysytte jatkossa terveenä. Meillä lapset on oikeastaan aina terveitä, mutta pari väärää hälytystä on saanut huolen kurkkuun. Yhdellä kerralla mies äitinsä kanssa oli pojan kanssa neuvolassa. Poika jännittää rokotuksia, joten verenpaineet mitattaessa ehkä liian suurella mansetilla olivat korkeat. Päivystyksellisesti jouduttiin synnynnäisen sydänvian poissulkuun sairaalaan. Miehen veljellä ja kahdella serkulla on ollut myöhään todettu aortan koarktaatio, joten pelko oli todellinen. Anoppi oli pitkään ihan sekaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että selvisitte säikähdyksellä. Noi on inhoja tilanteita.

      Poista
  7. :( Tiedän tunteen.. Onneksi sait (?) kumminkin jäädä lapsen luo yöksi <3

    pikaista paranemista! Toivottavasti ette saa perään vielä toista tautia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi ei ollut edes puhetta, etten saisi jäädä lapseni kanssa sairaalaan. Sitäkin mietin sairaalassa ollessamme, että on varmasti kamalaa niillä vanhemmilla, jotka syystä tai toisesta eivät pysty yöpymään sairaan lapsensa vierellä.

      Poista
    2. Niinpä. :( Tässä vasta oli inhimillisessä tekijässä (?) keskustelemassa mm. eräs jo aikuinen keskoslapsi, joka kertoi omasta äiti-suhteestaan ja kuinka hän edelleen tuntee enemmän yhteyttä hoitajien kuin äidin kanssa. Ja hänen milestä syy on siinä, että äiti ei ollut ensimmäisiin kuukausiin ympärivuorokauden läsnä. Ai, että mikä pistos omaan sydämeen ja niihin pelkoihin, joita itsellä on oman lapsen osalta... :(

      Poista
    3. Voi tylsyys :(
      Toki se oli vain yhden ihmisen kokemus, ja suhde äitiin kehittyy ja muuttuu ajan kanssa kuten mikä tahansa ihmissuhde. Mä en siis usko, että ensimmäiset kuukaudet määrittäisi lopullisesti sen, millainen suhde on esimerkiksi aikuisiällä. Suhteen ehtii korjata ja sössiä vielä moneen kertaan siinä välissä :)

      Mutta toki ymmärrän, että tuntuu pahalta kuulla tuollaista. Etenkin jos ei itse ole edes voinut toimia toisin.

      Poista
  8. Tuttu tunne, voimia sinulle ja pikkupotilaalle, ja hyvin pikaista paranemista!
    -Anna

    VastaaPoista
  9. Oi, mä mietinkin, että täällä on ollut hiljaista. Toivottavasti saatte nyt jatkaa ihan tervettä arkea kotona!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan! Toistaiseksi näyttää hyvältä, vaikka mä tietysti säpsähdän jokaista pientä yskäisyäkin.

      Sä pohdit blogissasi myös lapen sairausvakuutuksen tarvetta. Meille toki kävi harvinaisen huono tuuri (vain 1 % ikäluokasta joutuu tämän taudin takia sairaalahoitoon), mutta omalla kohdalla olen kiitollinen, että vakuutus on.

      Meidät toki hoidettiin kunnallisella puolella, mutta sinne pääsemiseksi piti poiketa yksityisellä. Kunnallinen lääkäri lähetti rohisevan vauvan kotiin olankohautuksella:"tavallista flunssaa". Yksityisellä ymmärrettiin tehdä tarkemmat tutkimukset ja saatiin samantien lähete Lastenklinikalle. Samat lääkärit ja ammattitaito julkisellakin on, mutta mun kokemuksen mukaan erot löytyy halukkuudessa määrätä laboratoriokokeita.

      Ja maksaahan ne sairaalapäivät julkisellakin, että sitäkin kautta hyödyimme vakuutuksesta.

      Itsekin olen huolissani terveydenhoidon jakautumisesta rikkaiden ja köyhien palveluihin. Ihan vielä ei olla Amerikka, mutta ei tämä nyt ihan tasa-arvoakaan ole.

      Poista
  10. http://yle.fi/uutiset/lastenlaakari_yksityisvastaanotto_ei_ole_enaa_vaihtoehto_vaan_pakko/7066483 tässä oli ihan mielenkiintoinen juttu ykistyinen vs julkinen ja vakuutus-ei vakuutus -asiasta. :)

    ""Kun lapsipotilaat terveyskeskuksissa vähenevät, rapautuu myös osaaminen. Syntyy itseään ruokkiva kierre."

    "Petäjä ei halua tuomita vanhempia, jotka ovat ostaneet lapsilleen vakuutuksen. Yksilön valinta voi kuitenkin kokonaisuuden kannalta olla tuhoisa."

    Meillä ei ole vakuutusta (vaikka varmaan parina ekana vuonna olisi "maksanut" itsensä takaisin. Silloin tosin olisi jäänyt vammaistuet Kelalta saamatta. Ei olla otettu senkään jälkeen. Mun piti tuohon leluteekin tekstiin kirjoittaa, mutta taisin unohtaa. Voinen kyllä vielä lisätä sinne omatkin kokemukset ja mielipiteet. :)

    Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että mitä vakuutusyhtiö sitten teille tuosta sairaalareissusta korvasi ja mitä jäi itselle maksettavaksi? Mikä oli se ero, jos vakuutusta ei olisi ollut? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sairaalan lasku ei ole vielä tullut, joten tarkkaa summaa en voi kertoa. Mutta eipä sillä ole väliäkään: meillä on vakuutuksessa omavastuu per kalenterivuosi, ja sen ylimenevästä osasta vakuutus korvaa kaiken. Omillamme olemme, kun korvaus ylittää omavastuun + vakuutusmaksun. Sairaalan laskua näkemättäkin arvaan, että omillamme ollaan.

      Yhteiskunnallisesti tämä kehitys on ikävä. Mä en silti ole valmis laittamaan omia lapsiani pelinappuloiksi, vaan ratkaisun olisi löydyttävä poliittisista toimista. Hallituksen sote-sotku ei lupaa kovin hyvää tulevaisuutta.

      Poista
    2. Hei, olethan tietoinen että alle 18-vuotiaan sairaalapäivistä ei tarvitse kalenterivuodessa maksaa kuin ensimmäiset 7? :) Eli jos lapsi on sairaalassa 3 päivää, kaikki ptää maksaa. Jos 10 tai 200, vain seitsemästä päivästä tulee lasku. Ja ainakin OYS:ssa tuo yhden päivän hinta on ollut noin 33 euroa/vrk. Toki siitäkin tulee jo ihan hyvä hinta eli se n. 230 e.

      Ja kaikista sairaalamaksuista kertyy vuosikattoa (olikos se tällä hetkellä n. 670e/v). Tuohon hintaan sisältyy yhden perheen kaikkien lasten sekä toisen vanhemman polikäynnit, osastojaksot, jne.

      Ja pitkäaikaissairaille voidaan sitten vielä hakea vammaistukea mm. terpaian ja kalliiden lääkkeiden vuoksi. :)

      Poista
    3. Hei, en tiennyt. Muutenkin taisin puhua liian hätäisesti: HUS:n sivujen mukaan sairaalavuorokauden hinta on 34,80 €. Eli pelkällä sairaalan laskulla emme vielä omillemme pääse. Kun pottiin lisää lääkkeet ja yksityisen lääkärin vastaanottomaksun + laboratoriokokeet olemme jo lähellä. Toki yksityisen lääkärin tarve voidaan kyseenalaistaa. Ehkä olisimme päässeet eteenpäin myös julkisella puolella, vaikka edellinen lääkäri olikin lähettänyt meidät kotiin. Itsellä oli siinä vaiheessa niin kova huoli lapsen voinnista ja niin suuri epäluottamus edellisestä käynnistä johtuen, että suunnistin suoraan yksityiselle. Mutta epäluottamus saattaa olla vain minun päässäni ja siis aiheeton.

      Mulle vakuutus onkin ennen kaikkea huolettomuutta. Että jos tuntuu siltä, että julkisella puolella minua ei oteta vakavasti, voin mennä yksityiselle. Yksityisellä toki näkee tietynlaista ylitutkimista ja ylilaskuttamista, koska valtaosa kävijöistä ei maksa laskuaan itse (ovat työterveyshuollossa tai vakuutuksella). Meillä on sellaisestakin kokemusta, että määrätään ihan turhia tutkimuksia vain siitä ilosta, että piikki on niin sanotusti auki.

      Silti olen sitä mieltä, että vanhempien vastuulle ei voi laittaa terveydenhuoltojärjestelmien eriytymistä, vaan kyse on poliittisista päätöksistä.

      Poista
    4. Anteeksi. Missään nimessä tarkoitukseni ei ollut syyllistää. :) Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitä vakuutukset kattaa, kun itse pääsen kannattavuusluvuissa aina erilaisiin lukemiin. Ja siis ihan mielenkiinnosta siksi, että kovasti toivoisin keksiväni keinon, jolla suunnan saisi muutettua.

      Mutta poliittinen keskustelu muualla. Nyt lähinnä halusin vain muistuttaa, että onneksi sentään vielä alle 18-vuotiaiden kohdalla, jossain määrin terveydenhoitoon liittyvissä laskuissa tullaan vastaan. Vaikkakin parannettavaa on vielä paljon.

      Ja tärkeintähän on että olette saaneet apua ja lapsi tulisi kuntoon eikä sairastuisi uudestaan. <3

      Poista
    5. En ottanut syyllistämisenä, älä huoli. Ja täällä saa käydä poliittistakin keskustelua, etenkin jos on esittää ratkaisuja :) Tämä terveydenhuoltokeskustelu on minulle turhauttava, sillä vaikka tiedän asian tärkeyden ja tunnistan nykyjärjestelmän ongelmakohdat, ei minulla ole aavistustakaan ratkaisusta. Jotain pitäisi muuttaa, mutta mitä.

      Rupesin miettimään sitäkin, että onko pelkästään hyvä, että sairaanhoidon kulut eivät näy potilaalle. Tokihan meidän hoidon oikea kustannus on isompi kuin 34,80 € ja tuo mainitsemasi leikkuri hämärtää kustannuskäsitystä vielä lisää. En siis tarkoita, että maksuja tulisi nostaa, mutta pitäisikö kustannukset tehdä näkyväksi?

      Poista
    6. Minäkin oon yrittänyt kirjottaa ja avata (enimmäkseen itselleni) koko terveydenhuoltokuvioita rahoituksesta ja henkilökunnan koulutuksesta lähtien, Nykyisestä kehityssunnasta (joka alkoi 90-luvun poliittisista päätöksistä) en ole ollenkaan mielissäni. :(

      Millä tavalla sinusta tuota kustannusta pitäisi avata? Ihan totta, että nuo summat eivät todellakaan vastaa todellisia kuluja. Esim. 3-4 kuukauden tehohoito saattaa maksaa jopa 150-300 000 euroa. (Ja etenkin pienille kunnille yksi pikkukeskonen, tai yksi onnettomuuteen joutunut aikuinen kuntoutuksineen) saattaa koitua yllättävän kalliiksi - leikkureista ja tasauksista (joita on myös kuntien välillä) huolimatta. Onhan nuo valtavia summia. Ja todellakin semmosia summia, että ne yksityishuoneet, perhekeskeisyys, vanhempien läsnäolo, jne kannttaa todellakin huomioda myös kustannuksia laskiessa. Sillä tutkimusten mukaan esim. vanhempien läsnäolo ja tartuntojen vähentäminen (muut potilaat) vähentää reilusti kalliita hoitovuorokausia. :)

      Poista
  11. Suomessa keskimäärin kulut on jaettu 26 000 ihmisen välillä. Poliittisesti muutetaan tällä hetkellä kaikkia muita järjestelmiä, mutta ei ei meidän vakuutuspohjaista rahoitusta, joka on Eurooppalaisittain poikkeava. Kuntaliitoksillakin tavoitellaan suurempaa vakuutusjärjestelmää. Perusongelmatiikan korjaaminen poistaisi tasauksien tarpeen, mutta vaatisi hyvin suurta muutosta hallintoon. Kela on ulkopuolinen tasaaja. Kahden maksajan välillä aina palloitellaan. Ulkopuolisten vakuutusyhtiöiden toiminta on aina voittoa tavoittelevaa toimintaa ja hyvin kalliit hoidot ovat jatkossakin varmasti kirjattu vakuutuksen ulkopuolelle. Osa terveydenhuollon rahoituksesta tulee jo nykypäivänä vakuutuksista ja työterveyshuollon vakuutusjärjestelmä on aikamoinen tekijä markkinoilla.

    Mikä on lisäelinvuodelle tai kuukaudelle yleisesti hyväksytty hinta? Uusien ja usein kalliiden hoitojen myötä asiaa on hyvä pohtia ja ajoittain pohtia tuottaako tehty työ terveyshyötyä.

    VastaaPoista
  12. Sote-puoli on pitkään jo kaivannut täysremonttia. Viime vuosina menot ovat karanneet käsistä eikä niihin ole pystytty kuntapuolella puuttumaan. Kuntien rahat kyllä riittävät useimmiten muista lakivelvotteista huolehtimiseen, mutta terveydenhuolto tuo ongelmia. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sijaan kunnissa voidaan enää tarjota tulipalojen sammuttamista ja se vasta kallista onkin. Terveydenhuollon pitäisi palata juurilleen ennaltaehkäisevään ja koko kansan kattavaan terveydenhuoltoon.

    Mitä enemmän asiaan perehtyy, sitä vähemmän tuntuu ymmärtävän. Suomalainen sosiaali- ja terveyshuolto on melkoinen himmeli ja rahoituskin niin vaikea selkoista ettei ihme, jos menot karkaavat käsistä. Pykäliä on luotu koko ajan lisää, mikä on kasvattanut hallintoa ja asettanut kansalaisia entistä enemmän eri arvoiseen asemaan palveluiden suhteen.

    Sen sijaan, että paikkailisimme nykyistä järjestelmää, pitäisi rakentaa ihan kokonaan uutta. Terveydenhuollon rahoitus pitäisi uudistaa ottamalla mukaan Kela, kunnat ja valtio, mutta myös työterveyshuolto ja YTHS. Pari viikkoa sitten Keskusta julkaisi esityksensä soten rahoitusmalliksi.

    Lähtökohtaisesti koen eriarvoistavana ja luokkayhteiskuntaan jakavana, että esimerkiksi yliopisto-opiskelijoilla ja työssäkäyvillä on vielä omat terveyspalvelunsa julkisen päälle. Miksi?

    Miksi kotivanhemmat, ammattikorkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa opiskelevat ovat eri asemassa terveyspalveluiden kanssa? Tai entäpä sitten monet yksityis- ja pk-yrittäjät, jotka myös ovat käytännössä joka tapauksessa julkisten terveydenhuoltopalveluiden varassa. Toki yksityisyrittäjätkin voivat käyttää työterveyshuollon palveluja, mutta maksut ovat lopulta kalliimpia kuin julkisella puolella eikä kaikilla yksityisyrittäjillä ole niihin varaa. Toki tämäkään ei ole näin yksinkertaista.

    Mediuutisten mukaan noin miljoonalla suomalaisella on jo yksityinen sairausvakuutus. Eriarvoisuus kansalaisten välillä lisääntyy koko ajan enemmän. Kotitaloudet käyttävät yksityisiin sairausvakuutuksiin ja yksityisten palveluiden omavastuuosuuksiin vuosittain yhteensä satoja miljoonia euroja, samoin työterveyshuolto ja YTHS. Näilläkin rahoilla voitaisiin kehittää tehokkaampaa ja nimenomaan ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon tähtäävää julkisrahoitteista terveydenhuoltoa.

    Yliopisto-opiskelija saavat nykyisin siis käytännössä lääkäripalvelut ilmaiseksi ja hammashoitopalvelut viidesosan hinnalla verrattuna esim. opinnoistaan tauolla olevaan koti-isään. Ymmärrän kyllä, että YTHS:ää ja työterveyshuoltoa ei haluta purkaa, moni kun saa sen kautta lisää palveluja. Ongelmana on kumminkin nykyinen hallintorakenne ja rahoituksen monikanavaisuus, joka tekee järjestelmästä kalliin, sekavan, tehottoman ja eriarvoistavan.

    Tehokkuus joka tapauksessa kärsii, kun henkilöstö jakaantuu miten sattuu - julkisella puolella tila huononee ja säätiöissä paranee. Terveydenhuollon ammattilaisia, kun on tässä maassa rajoituetusti ja yhä suurempi osuus työskentelee yksityisellä puolella.

    Tuo on toki ihan hyvä kysymys, että paljonko on hyväksytty hinta lisäelinvuodelle. Vaan kun se on minusta ihan oikeasti myös turha kysymys. Kuka tietää kauanko meillä kullakin on elinaikaa? Tai kuinka tehokkaasti tuottaa ne rahat takaisin oravanpyörään? Pitäisikö edes? Minusta ei.

    (Äsh.. anteeksi.. innostuin vaan taas vastaileen...) :/

    VastaaPoista
  13. Jatketaan hieman, Suomen kaksi rinnakkaista hallintojärjestelmää tekee yhteiskunnasta hitaan muutoksissa. Perustuslakia ja hallintoa tulisi muuttaa, jotta joustavuus muuttuvan maailman edessä saavutetaan. Tällöin Suomen kunnat menettäisivät itsehallintaoikeuden, joka lienee poliittisesti kovin vaikeasti saavutettavissa. Keskustan sote-rahoitus oli alkua vaalitaisteluun, koska Sote-laki hiljaisuudessa näyttää joutuneen haudatuksi. Keskustan ehdotus oli kerätä rahat tuloveroituksen avulla ja sieltä jyvittää eteenpäin kelalle, kunnille ja yksityisille tekijöille. Järjestelyvastuu säilyisi luultavasti kunnilla ja silloin epätietoisuus onko seuraavana vuonna rahaa johtaa lyhytaikaiseen suunnitteluun eli itsehallinto olisi toiminnalle haitallista.

    Sinänsä koko kansan yhteinen vakuutus on esimerkiksi Ranskassa osoittautunut varsin toimivaksi. Nyt Suomessa rahat kerätään kunnallisverona, valtion veroina ja Kelan sairausvakuutusmaksuina. Ihmiset maksavat itse kohtuullisen suuren osan kuluista ja maksavat myös vapaaehtoisia sairasvakuutuksia ja lakisääteistä työterveyshuoltoa, jolle sairauksien hoito ei kuulu. Sote uudistus ei puutu Kelan asemaan, eikä voi puuttua ihmisten kukkaroiden nyöreihin tai vakuutusyhtiöiden päätöksiin. Tällä hetkellä kunnat maksavat omien palvelujensa lisäksi sairaanhoitopiireille erikoissairaanhoidosta ja yksityisille tuottajille ostopalveluista ja hyvin vähän voidaan vaikuttaa laskuihin. Alihankintana tehty työ tuo joustavuutta helkilöstön suhteen, mutta lisää kuluja palvelun ollessa luonnollisesti kalliimpaa (moni vetää välistä). Kuntien rahavirrasta tulee karkeasti ottaen kestämätön, jos yli 70% ohjautuu sosiaali- ja terveysalalle.

    VastaaPoista
  14. Tulejen suureneminen viennin avulla vaatii innovatiivisten yritysten rynnimistä markkinoille. Kulujen vähentäminen vaatii leikkuria eli mitä vakuutuksella saa? MItä se kattaa? Mikään järjestelmä ei toimi tulojen ollessa pienemmät kuin kulut ja terveydenhuollossa helpoin keino vähentää kuluja on vähentää henkilökuntaa. Näin tehtiin edellisen laman aikana. Hoitotakuu on nykyisen laman aikana sille esteenä. Poliittisesti ollaan ongelmissa: Miten voitaisiin palata aikaan, jolloin sairauksia ei hoidettu ja kulut olivat pienet? Aikaisemmin tehokkaita hoitomuotoja ei ollut ja lääkäreitä oli selvästi vähemmän. Palveluiden tarjonta tuo kysyntää.

    Menojen karkaaminen käsistä johtuu lääketieteen muuttumisesta. Uudet hoidot ovat aina auttamatta kalliita. Onko syövän hoito tulipalojen sammuttamista? Hyvin usein on tarjolla vain lisäelinkuukausia hoidoilla, joista 10-20% potilaista hyötyy. Osa hyötyy huomattavasti. Kuinka paljon tälläinen hoito saa maksaa, jotta keskimäärin saadaan muutama kuukausi lisää? Mikäli oikeasti halutaan miettiä kulujen vähentämistä, tulee miettiä mikä kuuluu vakuutuksen piiriin. Se on poliittista keskustelua vaativa asia, sillä jokainen lääkäri on ensisijassa potilaansa asianajaja ja aina puolueellinen. Hoitojen hintojen tulee olla läpinäkyviä ja kustannusperusteisia ja hyötyjen ja haittojen avoimesti esillä tietoisuuden lisäämiseksi.

    Ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa on edelleen paljon kuten aikaisemmin ja listan mukaisesti tehdyissä tarkastuksissa saa keskimäärin hyvää hoitoa, mutta harvoin täydellistä ajan ollessa vähäinen kohtaamiselle. Ennaltaehkäisevä hoito muodostaa vain pienen osan terveydenhuollon kuluista. Terveydenhuollon kulut kasvavat, koska väestö vanhenee ja oletettu elinikä nousee. Ikääntyvälle väestölle on tarjolla yhä enemmän hoitomuotoja, joiden myötä ihmiset elävät pidempää. Meillä on raihnainen kroonisesti sairas vanhusväestö, joka kymmenen vuoden sisällä on yli 1,5 miljoonan ihmisen kokoinen. Petipaikkoja vähennetään kustannussäästöjä tavoiteltaessa ja tällä hetkellä on melko suuri rakenteellinen uudistus käynnissä. Rakenteiden muuttaminen ilman rahoituksen muuttamista tai rahoituksen muuttaminen ilman rakenteiden muuttamista ei ole järkevää. Julkinen terveydenhuolto tarjoaa erittäin hyvää ja vaativaa hoitoa, mutta valitettavasti esteitä kilpailukyvylle on vuosien varrella asetettu runsaasti.

    Ikääntyvän väestön kuntoutuminen omatoimisesti liikuntaa ja hyvää ruokaa lisäämällä tuo etuna paremman elämän vanhana vähemmillä kustannuksilla eli kaikki voittavat. Tavat ovat kuitenkin jokaisen päivittäinen valinta, johon yksilönvapautta korostavassa yhteiskunnassa voi puuttua vain opettamalla uusille paremmille tavoille. Aina voi aloittaa itsestään ja lähipiiristään. Syyllistäminen ei paranna kenenkään oloja tai vähennä kustannuksia. Huoltosuhteelle maahanmuuto on elinehto, tarvitsemme lisää työtä tekevää väestöä maahamme.

    Toivottavasti Saara et pahastu keskustelusta, joka sivuaa alkuperäistä aihetta vain vähäisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En pahastu, vaan riemastun! Mainiota keskustelua :) Mulla vaan itselläni taitaa kohta loppua asiantuntemus näihin vastaamiseen, mutta alla pari huomiota siitä huolimatta.

      Sairaanhoidon osaamisen kehittymisellä on varmasti osuutensa kustannusten kasvussa. On aivan totta, että vaaditaan poliittisia päätöksiä siitä, mihin sairaanhoidon resurssit suunnataan, sillä kaikkeen eivät rahat riitä. Lääkärin ammattietiikan mukaista on pitää potilaansa hengissä, joten lääkäri on väärä taho tekemään päätöstä, etenkään case-by-case. Myös lähiomainen haluaa läheiselleen parasta mahdollista hoitoa, eikä välttämättä osaa arvioida hoidon mielekkyyttä. Vaikka vaikeita päätöksiähän nämä poliittisestikin ovat, kun pitäisi karkeasti sanottuna päättää siitä, kuka saa jäädä henkiin ja kuka ei. (Myös minun purnaamiseni tässä ketjussa pitää asettaa oikeaan kontekstiin: lapsensa hyvinvoinnista huolestuneen äidin kokemukseksi ilman aitoa ymmärrystä kokonaisuudesta.)

      Toinen asia on rahoitus. Kun rahaa tulee eri tahoilta päällekkäisin järjestelmiin, ei ole oikeastaan ihme, että kokonaiskuva hämärtyy.

      Onneksi toisinaan kuulee hyviäkin uutisia siitä, miten järjestelmää on onnistuttu kehittämään:
      HUS laboratoriot leikkasi kustannuksia tehostamalla toimintaa (http://www.hs.fi/kotimaa/Laboratoriosta+tuli+tehdas/a1391921690275) ja Etelä-Karjalassa toteutettiin mahdottomalta kuulostava yhtälö jossa rahaa säästyi ja hoito parani (http://www.hs.fi/kotimaa/Uusi+pomo+pani+terveyspalvelut+uusiksi+Hoito+parani+ja+rahaa+s%C3%A4%C3%A4styi/a1385181815847?).

      Terveyden ollessa kyseessä ovat yritysmaailman lait aina hieman kyseenalaisia. Yritys saattaa toimia tehokkaasti, mutta toisaalta sen intresseissä on aina tehdä lisää liikevaihtoa, eli myydä silloinkin, kun ei ole tarvetta. Jos laskun maksajina ovat veronmaksajat, tämä ei tietenkään ole toivottavaa. Vaikka en minä siihenkään usko, että kunnassa automaattisesti aina asuisi kaikki viisaus palveluiden järjestämisessä. Ostaa pitäisi osata, ja se lieneekin iso kehittämisen paikka monessa kunnassa.

      Poista
  15. Lean Toyotan tehtailta on rantautunut kaikille aloille ja on oikeasti tarpeen. Asiakkaille myytävä tuote on terveyshyöty terveydenhuollossa ja tuottamattomien prosessien poistaminen järjestelmästä tuo tilaa oikeasti tärkeille asioille. Laskun maksajina ovat veronmaksajat ja haluaisitko maksaa sellaisesta mikä ei tuota terveyshyötyä? Onko asiakas, joka ostelee muiden rahoilla aina oikeutettu saamaan mitä haluaa? Olet oikeassa siinä että medikalisaation myötä luodaan tarpeita ilman sairautta ja aina on niitä jotka myyvät. Olkapään leikkaukset tulivat ensimmäisenä esimerkkinä mieleen. Missään ei koskaan asu viisaus pitkään vaan toimintaa tulee jatkuvasti muuttaa nykymaailman käsityksen mukaiseksi.

    Tällä hetkellä kunnat ostavat sairaanhoitopiireiltä toimintoja summalla x ja jos tuotetaan enemmän yksikkö hintaa lasketaan. Tai summa x annetaan käyttöön, joka on -5% vähemmän kuin edellisen vuoden budjetti ja loppuvuodesta ihmetellään miksi budjetti ylittyi +5%. Tulospalkkaus on pienessä osassa yksiköitä käytössä. Terveydessä voidaan aina soveltaa 20:80% periaatetta.Oikeastaa samat lait ovat käytössä yritysmaailmassa, ne pärjäävät joilla on hyvä tuote tarpeeseen.

    VastaaPoista
  16. Mitä 365morelife.com tarkoitat kahdella rinnakkaisella hallintojärjestelmällä?

    Suomessahan toimii kolmiportainen päätöksenteko: kunta, maakunta (maakuntahallinto, sairaanhoitopiirit, jne), valtio. Toki moniportainen järjestelmä voi olla hidas muutoksekselle, mutta parempaakaan mallia ei ole. Joustavuutta voi kyllä hakea monin eri keinoin, ei joustavuus ole välttämättä riippuvainen hallintorakenteen portaikosta, vaan joustamattomuuteen vaikuttaa moni muukin. Riippuu toki paljon minkälaista muutosta ja joustamattomuutta/ joustavuutta tarkoitat. Sitäkö ettei hallitus pysty yhden vaalikauden aikana repimään rakenteita? Vai jotain muuta?

    Minusta on paljon oleellisempaa miettiä ylipäätään kuntien roolia aj tehtäväjakoa. Mitkä tehtävät kuuluu kunnille ja mitkä isommille harteille? Ja miten tulot kerätään? Otetaanko esim. käyttöön maakuntavero, jolla katetaan terveyspalvelut, jotka siirtyisivät maakuntatasolle? Vai olisiko vastaus todellakin rahoituksen ja tulopuolen yksinkertaistamisessa vakuutuksen tapaan?

    Entä mikä on Kelan rooli tulevaisuudessa? Voisiko kunnilta siirtää esim. omaishoitajien tuen kelaan? Siirretäänkö kelalta joitain tehtäviä pois? Vastaisivatko kunnat vain lähipalveluista kuten: peruskoulutus, päivähoito, harrastustoiminta, jne? Minusta ainakin tämä suunta olisi oikea. Veisikö se itsehallintoa pois kunilta? Ei. Ei todellakaan. Ei kunnat pysty nytkään päättäämään esim. erikoissairaanhoidosta tai välttämättä edes terveyspalveluista itse (ks kuntayhtymät). Kunnilla on lähinnä vain kumileimasimen ja maksajan rooli. miljoonien eurojen lisälaskut vuosittain aiheuttavat leikkauksia peruspalveluissa ja ennaltaehkäisevässä työssä (urheilu, liikunta, koulu).

    On aivan totta, että tällä hetkellä hallituksen kaavailema sote-uudistus ei ota kantaa eikä millään tavoin puutu kelan asemaan eikä liioin yths:ään, työterveyshuoltoon tai yksityisiin vakuutuksiin. Minusta uuden sote-lain todellakin tulisi puuttua noihin kohtiin myös (sen rahoituksen uudistamisen lisäksi, joka myös on hallitukselta jäänyt kokonaan väliin). Ilman noita, ei tulla pääsemään tehokkaampaan (edullisempaan) terveydenhuoltoon. Samalla poistuisi yksityisiltä kansalaisilta tuplamaksut (verot, vakuutukset, työterveyshuoltoon menevät "firman rahat", jne). Ja saataisiin vapautettua henkilöstöresursseja yhteiseen käyttöön. Tällä hetkellä kun juuri ne jotka palveluja eniten tarvitsevat, niitä vähiten saavat.

    Kuntien kuluja kasvattaa myös sote-puolen keikkatyöntekijät. Yhden lääkärin hinta voi olla kuukaudessa jopa 10 000 euron luokkaa. Ensin luotiin työaikalainsäädäntö lääkäreille, joiden mukaan esim. ilta- ja viikonlopputöitä ei ole pakko tehdä. Ja samaan aikaan luotiin mahdollisuudet keikkalääkäreille "paikkaamaan lyhytaikaista tarvetta". Nyt ilta- ja viikonlopputöitä tekevät etenkin kunnissa lähinnä yksityisellä toimivat lääkärit, joilta kunnat on joutuneet ostamaan palvelut oman vakinaisen henkilöstön riittämättömyyden vuoksi. No kysyntä synnyttää tarjontaa ja yhä useampi ammattilainen (myös hoitajia) siirtyy yksityiselle puolelle. Jopa kokonaisia terveyskeskuksia on jouduttu ulkoistamaan.

    Samalla kun palkkakulut kasvavat, myös mahdollisuus työntekijän irtisanomiseen vaikeutu. Monilla paikkakunnilla on henkilöstön puolella valtavia ongelmia, joihin ei pystytä puuttumaan ja tilanteet kärjistyy. Henkilöstö alkaa oireilla, sairaslomat lisääntyvät ja se taas maksaa. Samalla kärsii asiakkaat eli potilaat. Myös alati vaihtuva henkilöstö aiheuttaa lisäkustannuksia. Potilaiden ja lääkärien välille ei pääse muodostumaan kunnon hoitosuhdetta eikä keikkalääkärit ole samalla tavalla vastuussa potilaistaan kuin suoraan ktk:n palkkalistoilla toimivat. Huono potilastuntemus aiheuttaa lisäkustannuksia, kun ongelmat/ sairaudet etenevät ja kärjistyvät. Tarvitaan kalliimpaa ja pidempää hoitoa, kun mitä olisi alunperin tarvittu. Tai vastaavasti syntyy kierre, jossa potilasta pompotellaan edes takaisin ties minkälaisiin kalliisiin lisätutkimuksiin, kun ei kyetä enää tunnistamaan ns. perusvaivoja samalla tavalla kuin pidempään tk-lääkärinä toimineet.

    VastaaPoista


  17. Esim. omassa sairaanhoitopiirissäni hoitajien vuoden sairaspoissaolot ovat kolminkertaiset vastaavaan fyysiseen kolmivuorotyöhön yksityisellä sektorilla verrattuna. Jo noiden kulujen vähentäminen ja kierteen katkaiseminen leikkaisi vuosittain kasvavat lisäkulut.

    Toki myös noussut ihmisten elinikä kasvattaa kuluja - silti vaikkakin yhä iäkkäämät ovat aiempia sukupolvia terveempiä. Priorisoinnissa jo tällä hetkellä vanhukset tulevat useimmiten viimeisenä. Ei ole enää aikaa eikä rahaa hoitaa ikäihmisiä, heitä hoidetaa. Esim. kun valtiovalta antaa ohjeistuksen kuinka monta hoitajaa on oltava yhtä potilasta kohden, kuntien rahojen uupuessa, vähennetään potilaspaikkoja. Parempikuntoiset hoidetaan ("hoidetaan") kotona.

    Saara linkittikin hyviä artikkeleita toiminnan tehostamisesta terveyspuolella. Leikkurin sijaan todellakin pitäisi miettiä toimintatapoja. Yhdistää toimintoja (kuten eksoten mielenterveys ja päihdepalveluissa) ja lisätä tekniikkaa ihmisten avuksi (esim. fyysistä kolmivuorotyötä tekevälle voisi varmasti olla myös enemmän hyötyä saatavilla tekniikasta, jolloin työn kuormittavuus ja sairauspoissaolot vähenisi).

    Lisätän esim. perhekeskeisyyttä lasten ja naisten puolella, yhdistetään näitä toimintoja, rakennetaan tiloja, joissa on tilaa eikä tule infektioita herkästi. Yhdistetään mielenterveys ja päihdepalvelut. Siirrytään avoimempaan, ennaltaehkäisevään apuun, joka on tehokkaampaa jne. Nämä kaikki vähentävät juoksevia menoja, vaikka toki investointeina maksavat. Paljon on vielä tekemistä monella saralla.

    Totta kai hoitoa joudutaan jo nyt priorisoimaan. Milloin on kaikki voitava tehty ja keskitytään saattohoitoon? Milloin on vielä toiveita paremmasta? Mutta on aivan toinen juttu kieltää syöpähoidot, joista kumminkin suurin osa (ja alati kasvava osa) selviää. Tai pienten keskostenhoito, joista heistäkin yhä suurempi osa selviää hengissä ja vammoitta. Ja kun kaikista näistä voi tosiaan tulla veronmaksajia, jotka maksavat hoitonsa vielä jonain päivänä takaisin.

    Toinen keissi tähän yksityinen-julkinen asetelmaan on tosiaan tuo esim. kaalliiden tilojen ja laitteiden alhainen käyttöaste. Seisovat tyhjillään illat, yöt ja viikonloput, kun lääkäreitä ei saa julkisella tekemään töitä siihen aikaan (po päivystys).

    Ja nyt sitten yksityiset firmat havittelevevat julkisia tiloja ja teksisivät ihmisten omilla vakuutuksilla (ja työterveyshuollon kautta) tutkimuksia ja leikkauksia samoissa tiloissa ja samoilla laitteilla ilta- ja viikonloppuaikaan - pientä korvasuta vastaan toki. Kysynnän ja tarjonnan mukaan pidemmällä aikavälillä käytäntö johtaa siihen, että yhä suurempi osa hoidoista ja tutkimuksista painottuisi ilta- ja viikonloppuaikaan ja tarvittaessa vielä ykstyinen puoli voisi tarjota vuokraamaan tiloja ja laitteita päiväsiakaankin, jolloin julkiselta puolelta avun saisi yhä pienempi joukko.

    Onko tehokasta? Onko tarpeellista? Vai tuleeko tässäkin vastaan että voittoa tavoittelevat firmat luovat itse lisäpalveluita ja kustannuksia, jotka eivät olisi välttämättömiä. Saati sitten että siirryttäisiin vielä julkiselta puolelta tukemaan ko kehitystä esim. kansalaisille annettavilla palveluseteleillä.

    VastaaPoista
  18. Viittasin siihen miten Suomen hallintajärjestelmä on teoreettisesti on muodostunut eli lainsäädännölliseen kaaokseen, joka meillä on pohjalla. Taas hyvin poikkeava pohja. Ruotsissa muuten landstingetillä, joka järjestää terveydenhuollon on verotusoikeus. Eli järjestäjä kerää maksun palveluistaan suoraan veronmaksajilta, joka on siellä osoittautunut toimivaksi, mutta siellä pohja on meistä poikkeava. Sairaanhoitopiirit poikkeavat varsin paljon maakunnista ja jos perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhdistetään tulisi sairaanhoitopiirille saada verotusoikeus. Kuinka vähäiset rahat jaetaan oikeudenmukaisesti ja niin ettei maassa eriarvoisuus lisäänny on taas julkisen keskustelun paikka. Mikä on STM:n ohjausroolin merkitys?

    Työajoista: Elektiivistä toimintaa kannattaa tehdä vain virka-aikaan valmiuden ollessa silloin suurimmillaan. Vuorojen vaihdot ovat esimerkiksi riskialtista aikaa. Sen sijaan polikliinistä toimintaa ilman toimenpiteitä voi hyvin tehdä muuhunkin aikaan tulospalkkauksen avulla tai liikelaitostoiminnan avulla. Julkinen puoli häviää joustavuudessa yksityiselle sekä työtekijän että potilaan näkökulmasta katsottuna. Julkisen-yksityisen vastakkainasettelun sijaan kannattaisi varmaan miettiä miten asiat paikallisesti saataisin parhaiten järjestettyä.

    Kelan rooliin, miksi sen pitäisi olla mitään muuta kuin kansan eläkevakuutuslaitos?

    Mielipiteeni on, että kuntoutus on aina sairauden hoitoa ja sairauden hoito ei kuulu KELA:n korvaamaan kuntoutukseen. Miksi vaikeavammaiset ovat eriasemassa, kyllä heidänkin sairauden hoitoaan on kuntoutus? Potilaalta leikataan lonkka ja ei huolehdita kuntoutuksen järjestämisestä ennen ja jälkeen toimenpiteen. Silloin ollaan epäonnistuttu, koska ei ole mietitty prosessia loppuun. Kuntoutus ei ole laitoksessa tapahtuvaa toimintaa, eikä välttämättä yksilökäyntejä vaan yhä useammin liikuntaryhmään osallistumista ja siellä tavoitteellista ohjausta.

    Työkyvynarvio on vakuutusyhtiön maksama arviointijakso tutkittavan työkyvystä eli olisiko jotain tehtävissä, että ihminen ei jäisi eläkkeelle ennen aikaisesti. Tämä palvelun vakuutusyhtiö voi ostaa miltä palveluntuottajalta tahansa. Työterveyshuollon tehtävä taas on estää työtapaturmia ja kuolemia ja pitää ihmisten työkykyä yllä ja sen järjestäminen on kaikille yrittäjille pakollista lakisääteistä toimintaa. Työterveyshuolto ei sinällänsä ole eriarvoistavaa toimintaa vaan turvallisuutta lisäävää toimintaa työpaikoilla eli meidän kaikkien etu. Julkisuudessa monesti puhutaan sekavasti työantajien ostamista lisävakuutuksista, jotka ovat työetuja siinä missä auto ja puhelin. Työantajat ostavat, jos se on työn valmistumiselle kannattavaa.

    Miksi lääkekorvaukset kierrätetään Kelan kautta? Lääkitys on kuitenkin osa hoitoa. Miksi systeemin pitää olla niin vaikea ja taas yleiseurooppalaisesti poikkeava.

    Miksi sosiaalisten etuuksia tulee hakea erikseen maan kansalaisenkin tultuaan ulkomaan komennukselta? Pelkkä maistraattiin ilmoitus ei riitä vaan sosiaalisia etuuksia joutuu erikseen hakemaan. Minulla vaati viimeksi kolme käyntiä ja kaksi puhelua näin omakohtaisena esimerkkinä.

    Kokonaishintaan hoidosta ei lasketa mukaan matkakustannuksia, koska "KELA maksaa". Matkakorvauksien järkeistämiseen olisi varmasti edelleen tarvetta. Esimerkkisi omaistuki on kohtalaisen uusi etuus, jota pidetään itsestään selvänä. Ihmiset saavat palkkaa omaisensa hoidosta, joka on hyvin poikkeuksellista globaalisti. Maksun siirtäminen KELA:lle ei tuo säästöjä ja miksi asiaa siirrettäisiin portaalta toiselle.

    VastaaPoista
  19. Miksi syöpäpotilaiden hoidon pitäisi olla arvokeskustelun ulkopuolella? Miksei sielläkin voida miettiä mikä on järkevää ihan julkisesti keskustellen? Erilaisia seulontatutkimuksia tarkasteltaessa kannattaa huomioida bias, joka tulee siitä, että tauti todetaan aikaisemmassa vaiheessa eikä siitä, että potilaat itse asiassa elisivät kauemmin. Tämä ero on yleensä 20 % luokkaa. Potilaat ovat tietoisempia sairaudestaan pidempään, joka on eettisesti hyvin kyseenalainen asia.

    Sitten päästään kysymykseen kannattaako yhteiskunnan maksaa KELA-korvauksia yksityisesti tuotetuista palveluista? Yksityiset palvelut ovat hyvin edustettuina kasvukeskuksissa, kuten myös kunnallisetkin ja mikäli on valinnut asuinpaikakseen syrjäkylän ottaa tietoisen riskin palveluiden saannin suhteen. Ei Suomen kaikkia kolkkia kannata ehdoin tahdoin pitää asuttuna.

    Tilojen ja laitteistojen vuokraus ammatinharjoittajan käyttöön voi ekologisesti elinkaariajattelun mukaisesti olla järkevää. Onko maailmamme tasa-arvoinen? Markkinataloudessa tehdään voittoa myös lääketieteen saralla ja joskus hyöty ja voitto osuvat samaan pakettiin.

    Se mitä minä yritän sanoa on, että kannattaa kyseenalaistaa! Se tapa millä me hoidamme on yleiseurooppalaisittain halpa. Halvalla saa halpaa. Ostamalla sairaudenhoitoa kyseenalaistaen voi kertasumma olla kalliimpi, mutta terveyshyöty suurempi ja kokonaislasku voi olla pienempi. Suomen järjestelmä on historiallisista syistä johtuen hyvin poikkeava, joten nykyiselle pohjalle kannattaa rakentaa nopea ja järkevä inhimillisyyden säilyttävä yhteiskunta.

    Koululaisten lomien tuottavuutta estävä vaikutus on toinen asia, josta voisin kirjoittaa yhtä pitkän romaanin. Kuinka se vaikuttaa monesti naisen eläkkeeseenkin? Onko 11 viikon tauko psykologisesti hyvä? Miksei kukaan kyseenalaista saavutettua etua?

    VastaaPoista