perjantai 20. helmikuuta 2015

Tule mukaan ekopaastoon!

Tiesitkö, että parhaillaan vietetään ekopaastoa?

Ekopaaston takana ovat Suomen evankelisluterilainen kirkko, Suomen ympäristökeskus, Suomen ekumeeninen neuvosto, Kirkon Ulkomaanapu Changemaker ja Martat.

En ole itse uskovainen, joten paaston perinne on minulle vieras. Pidän kuitenkin ajatuksesta, että paaston avulla valmistaudutaan juhlaan. Paasto ei ole itsetarkoitus, eikä sen ole tarkoitus olla kärsimystä, vaan sen avulla halutaan saavuttaa jotain - mielenrauhaa, keskittymistä siihen, mikä oikeasti on tärkeää.

Ekopaastoa voi viettää, vaikkei kristillisistä perinteistä välitäkään. Minulle ilmastonmuutoksen hillitseminen on yksi tärkeimpiä, ellei tärkein asia, johon haluan vaikuttaa, joten ekopaasto sopii luontevana osana omaan ajatteluuni.



En vain tiedä mistä lähteä liikkeelle. Yksittäisen ihmisen arjen ilmastopäästöt syntyvät lämmityksestä, sähkön käytöstä, ruuasta, liikennevalinnoista ja kulutuksesta. Olen kasvissyöjä ja opettelen parhaillaan hyödyntämään paremmin satokauden kasviksia. Kuljen töihin jalan tai polkupyörällä, pidemmät matkat kuljen julkisilla. Taloudessamme on myös auto, jota mies käyttää työmatkoihin ja koko perhe kotimaan lomamatkoihin. Lennän korkeintaan yhden edestakaisen matkan vuodessa, kotimaan matkoissa valitsen junan silloin kun se on kätevin matkustusmuoto (nelihenkinen perhe matkustaa toistaiseksi mummolaan viidensadan kilometrin päähän näppärämmin autolla).

Omaa ostokäyttäytymistäni olen suitsinut nyt reilun vuoden verran, ja se alkaa olla jo aika hyvällä tasolla - hienosäätöä voi tietysti vielä tehdä (loputtomiin). Ostan osan käyttötavaroista käytettynä, ja myyn omiani eteenpäin, mutta enemmän tulee ostettua uutena. Lajittelemme kaikki jätteet: lasi, metalli, pahvi, paperi, biojäte, sekajäte, lääkejäte, sähkö- ja elektroniikkajäte (energiajakeen keräysastiaa ei taloyhtiössämme ole). Vanhat tyynyt vien Finlaysonin myymälään ja vanhat astiat (mikäli niitä uusitaan) Arabian myymälään, kattilat Hackmannille. Sähkösopimuksen vaihdoin juuri tuulisähköön. Kodin sähkölaitteet ovat melko uusia ja energiatehokkaita. Keittiössä on sähköä säästävä induktioliesi. Asumme kaukolämmitteisessä kerrostalossa, suomalaiseen keskiarvoon nähden pienissä neliöissä.

Missä olisi vielä parantamisen varaa? Syön aika paljon juustoa, ja käytän maitotuotteita. Niistä luopuminen tuntuu henkisesti vaikealta. Olemme lisänneet satokauden ja varastokasvisten kulutusta, mutta joistain tavoista, kuten kurkun ympärivuotisesta syömisestä, on vaikeampi luopua. Perheen autosta luopuminen ei liene sekään vaihtoehto, sillä mies tarvitsee autoa työmatkoihin. Kulutusta voinee hienosäätää loputtomiin: esimerkiksi kodin pesuaineissa emme ole olleet kovin ympäristötietoisia (en edes tiedä, minkälaisia myrkkyjä siivouskomerosta löytyy). Vedenkäytössä lienemme tuhlailevia: vesimittaria ei ole, mutta perheen neljästä jäsenestä kolme tykkää läträtä kuumassa vedessä, ja pyykkiä syntyy kahdella lapsella ja kahdella hikiliikkuvalla aikuisella monta koneellista viikossa. Jätteen vähentämisessä on vielä tsempattavaa: meiltä tulee edelleen paljon muoviroskaa, vaikka olen yrittänyt kiinnittää siihen huomiota.

En yritä tuudittautua ajatukseen, että minä olen jo osani tehnyt. Enemmänkin asia on niin, että seuraavat askeleet ovat minulle haastavia, kun tähän astiset ovat sujuneet helposti.

Minun ekopaastotavoitteeni ovatkin pieniä parannuksia aikaisempien parannusteni päälle:
  1. Sammuttelen valoja enemmän, silloin kun huoneessa ei olla.
  2. Uudet kodin pesuainehankinnat tehdään ympäristöystävällisesti (mutta ensin käytetään vanhat loppuun).
  3. Uudet kosmetiikkahankinnat tehdään ympäristöystävällisesti (jollain vinkkejä tähän?).
  4. Suosin vieläkin enemmän luomutuotteita ruokakaupassa.
  5. ööö... Yritän opetella nauttimaan myös lyhyistä suihkuista.
Tätä listaa kirjoittaessani tajusin, etten oikeastaan mieti paastoa (joka loppuu aikanaan), vaan uusia pysyviä elämäntavanmuutoksia. Ehkä helpompaa olisi kokeilla nimenomaan paastoa, jolloin muutokset eivät tunnu niin isoilta? Esimerkiksi luopua juustosta kukaudeksi, ja ottaa se takaisin ruokavalioon jos siltä tuntuu. Hmmm, katsotaan.

Voisin ottaa omaksi tavoitteekseni myös aktivoitumisen Helsingin energian tuleviin voimalapäätöksiin vaikuttamisessa. Tänä vuonna nimittäin Helsingin kaupunginvaltuutetut tekevät päätöksen siitä, lämmitetäänkö kaupunkiamme jatkossakin kivihiilellä (ja siten lukitaan itsemme hiilenpolttoon vuosikymmeniksi eteenpäin), vai investoidaanko uuteen voimalaan, joka voi toimia kokonaan uusiutuvilla energianlähteillä. Se on mittakaavaltaan niin iso päätös, että se vaikuttaa koko Suomen ilmastotavoitteisiin.

Entäs sinä siellä ruudun toisella puolella? Aiotko osallistua ekopaastoon? Mitä meinasit vähentää? Kokeilumielessä vai pysyvänä muutoksena?

17 kommenttia:

  1. Minä olen tätä ekopaastoa jo parina vuonna miettinyt, mutta jotenkin koen vaikeana keksiä, mistä vähentää. Kai se johtuu siitä, että haluaisin löytää jonkin sellaisen helpon, no-tämäpä-nyt-ei-ollut-homma-eikä-mikään -kohteen, mutta en löydä. Maitotuotteet olisi meilläkin se loogisin, mutta en millään osaa olla juustosta erossa. Lihaa syödään jo nyt niin vähän, että vaikka ihan hyvin voin ne viimeisetkin vähentää, ei se tunnu miltään varsinaiselta muutokselta. Pesuaineetkin ovat olleet ekologisia jo pidemmän aikaa ja mies sammuttelee valoja perässäni, niin ei sitäkään tarvitse tehdä. :D

    Olen tehnyt tällä ympäristökuormalaskurilla: http://www.ilmastodieetti.fi/ aina välillä arvion siitä, mitä perheemme kuluttaa ja tulos on aina sama: useimmissa asioissa ollaan jo nyt mukavasti keskiarvon alapuolella, mutta lentomatkailu kasvattaa hiilidioksidipottia huimasti. Selkein ekoteko olisi lentää lyhyempiä matkoja ja mahdollisimman usein mennä junalla. Vaan perheessä on toinen, joka kaipaa pari kertaa vuodessa taukoa Pohjolan ankeudesta ja jonka kotimaa on valtameren toisella puolella, ja täten useimmiten vaaka kallistuu ympäristön kannalta ikävälle puolelle. Jospa tulevana kesänä teemme lomamatkan mahdollisimman vähin lentokilometrein - siinä olisi paras ekopaastokohde meille! Arjessa voisin enemmän kiinnittää huomiota kaupassa siihen, etten osta ylipakattuja tuotteita ja siihen, että laiskoinakin hetkinä kierrätetään myös lasipurkit metallikansineen oikeisiin osastoihin.

    Yleisesti ottaen kai pitäisi yrittää noudattaa tarpeen edessä toimintajärjestystä: 1. käytä olemassa olevaa 2. lainaa 3. tee vaihtokauppa 4. osta käytettynä 5. tee itse 6. osta uutena. Vähävaraisena opiskelijana elinkin juuri noin, mutta huomaan kyllä, että tulotason noustessa ovat kulutustottumuksetkin muuttuneet. Itse asiassa pitäisi palata lähemmäs sitä mielentilaa, että jokainen euro on elintärkeä (jos ei enää oman elintason, niin maapallon hyvinvoinnin kannalta).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on sama, eli haluaisin jonkin helpon. Juusto on vaikea.

      Tein myös tuon ilmastodieetin laskurin, ja paras tulos oli osa-alueissa asuminen ja liikenne. Jätteet oli samalla tasolla kuin keskiarvo ja ruoka oli vähän alle keskiarvon. Kulutus oli yli keskiarvon, mutta siinä kohtaa mulla oli eniten arvailuja - en oikeasti tiedä minkä verran kulutan rahaa mihinkin, ainoa mitä seuraan on vaatteet ja kengät. Lisäksi en täysin usko laskurin logiikkaan, että enemmän euroja tarkoittaa suoraviivaisesti enemmän ympäristöhaittoja (joskus on ympäristöystävällisempää ostaa kalliimpi tuote).

      Englanninkielisissä blogeissa olen törmännyt jätehierarkiaan Reduce - Reuse - Recycle, joka on mielestäni fiksu tapa ajatella jätettä (ja tavaraa, josta lopulta syntyy jätettä). Isoin vaikutus on sillä, että pyrkii vähentämään jätteen syntymistä.

      Poista
    2. Tuo on kyllä ihan totta, että laskuri on vähän liian suorasukainen olettaessaan, että vähemmän euroja tarkoittaa aina vähemmän ympäristökuormaa. Toisaalta kun ajatellaan vuoden keskiarvoa, ehkä yhdet sadan euron kengät ostamalla pääsee lopulta joka tapauksessa rahallisestikin halvemmalla, kuin jos ostelee 20 euron kenkiä - ne kun harvemmin kestävät kovin kauaa.

      Mutta tuo onkin kyllä hyvä tiivistys siitä, miten aineellisten asioiden käyttöä kannattaisi ajatella, painanpa muistisääntönä mieleeni. On totta, että keskittymällä jätteen vähentämiseen voi saada jo aikaan paljon, vaikkei nyt sitten neuroottisena ekologisinta vaihtoehtoa ostaessaan vahtaisikaan.

      Sinänsä hyvin kuvaavaa se, että haluaisin osallistua ekopaastoon, mutta tehdä sen mahdollisimman helposti. Siksi kai maapallon hyvinvoinnista huolehtiminen monilta jääkin, että se vaikuttaa vaivalloisemmalta tai epämukavammalta, kuin luonnonvaroja kuluttava elämä. Toisaalta, niinhän se varmasti onkin. Mutta elellään aikoja, joissa kannattaisi jo vähän kärsiäkin sen takia, että pallomme alkaisi voida paremmin. Planeetan hyvinvointi vaan on niin abstrakti, että oma hyvinvointi (tai sellaiseksi koettu luksus), tuppaa menemään edelle. Kaikki uudet tavat ovat epämukavia silloin, kun vasta opettelee, mutta lopulta niistä tulee elämäntapa. Itse koetan kovasti tehdä ympäristöystävällisemmästä elämästä elämäntapaani, mutta on se vaan välillä hankalaa!

      Poista
    3. Esimerkiksi vaateostoksilla ekologisuuden parempi mittari on mielestäni määrä kuin eurot. Samalla euromäärällä, sanotaan nyt vaikka 1500 euroa vuodessa kun voi ostaa 10 hintavaa mutta laadukasta vaatetta, tai 100 halpaa mutta käytännössä katsoen roinaa. Luonnonvarojen kulutus ja jätteeksi päätyvä määrä on ihan eri luokkaa, vaikka eurot ovat samat.

      Reduce - Reuse - Recycle on mun kulutusta ohjaava nyrkkisääntö, enkä oikeastaan enää jaksa nähdä niin kamalasti vaivaa sen eteen, että etsisin esimerkiksi ekologiseksi nimetyn vaatteen. Toki mä niitäkin jatkuvasti seuraan toivoen, että joskus löytäisin omaa tyylitajua vastaavan vaatteen siltä puolelta, mutta koen tärkeämmäksi sen, että ostan vähän. Lisäksi yritän lisätä ompelijan käyttöä, ja saada siten omille vaatteille pidemmän käyttöiän.

      Mutta joo toi ekopaasto. Sama täällä. Nyt kun ekoteot ovat jokaisen oma henkilökohtainen valinta, tuntuu epämukavuuden sietäminen erityisen vaikealta: miksi minä, kun ei muutkaan. Siksi mä toivoisin lainsäädäntöä apuun, että jokaisen olisi pakko muuttaa kulutustottumuksiaan, että ekologisista valinnoista tulisi uusi normaali.

      Poista
  2. Hauskasti sattui, että blogissani on just aiheeseen sopiva lastenkirja <3! Tuli ihan mieleen, kun pidettiin sitä arjen pieniä ekotekoja haastetta blogeissa- oliko se viime keväänä? Hih. Lämpimiä, mukavia muistoja :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin mietin sitä sun arjen pieniä ekotekoja haastetta, kun kirjoitin tätä! Mutta siitä on yli vuosi, koska mulla ei silloin vielä ollut omaa blogia, ja kovasti olisin halunnut haasteeseen osallistua. Oisko ollut toisaa keväänä eli juuri ennen kuin aloitin oman blogini? Se oli hyvä haaste :)

      Poista
  3. Äh tein jonkun testinkin jonkun linksun takaa ja se antoi jotkut pisteet, mutta kun en tiedä, miten verrata niitä...Ja se soimasi mulla ruokaa esimerkiksi (sen sijaan liikkumisesta tuli täydet pisteet, vaikka lennänkin välillä ulkomaan työmatkoja...jostain kohti toi vuotaa), vaikka viljelen, kerään ja poimin itse aika suuren osan meidän nelihenkisen perheen ruokavaliosta. Ostan kauden kasviksia eikä hirveästi muuta, ei syödä lihaa jne...

    Toi on hauska kasvissyöjillä, juuston jättämisen hankaluus, nimittäin. Mulla on sama. Tuorekurkku ei oo mikään juttu, ostan sitä vain joskus jos teen salaattia, ja salaattia meillä ei syödä muuten talvella, paitsi jotain pastasalaattihenkistä joskus.

    Miten tuntuu tosiaan hankalalta muuttaa enää mitään, vaikka varmasti parannettavaakin olisi. Oon tälle vuotta ostanut kahdet sukkahousut (tarpeeseen!) ja kaksi tyynyä (suunnitellut asiaa yli vuoden), ja polkupyörän, joka takaa mun autottoman kulkemisen jatkossakin. Eli ei nyt mitään hirveetä kerskakulutusta mielestäni. Mutta jotenkin pitäisi pystyä parantamaan vaikka ja mitä. Äh. Kerro jos keksit uusia juttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se juusto on jännä. En muista että lihan jättäminen pois ruokavaliosta olisi ollut ollenkaan vaikeaa. Juusto on jo ajatustasolla tosi hankala.

      Me syödään salaattia tosi paljon, en varmaan kauheasti valehtele jos sanon että 5 kertaa viikossa. Lisäksi tuorekurkkua kuluu aamiaisella joka päivä. Mitä te syötte aamiaiseksi? Mä oon jumissa leivässä, en osaa keksiä muuta hyvää ja täyttävää aamulla.

      Isoin vaikutus on ymmärtääkseni lentomatkustamisella ja asumisella, sekä ruualla. Laskin joskus vuosia sitten, että yksi mannerten välinen lentomatka tuottaa sellaiset päästöt, että valoja saisi perässään sammutella aika pitkään. Eli jos sä saat tiputettua yhdenkin lentomatkan pois, se jeesaa enemmän kuin moni pieni teko yhteensä. Työmatkoissa on tietysti oma hankaluutensa, niitä ei usein ole helppo korvata vaikka videopuheluilla. Ei vaan ole sama juttu.

      Lisäksi olen miettinyt, että kun noita ekotekoja on jo tullut tehtyä, niin ehkä seuraava askel on puhua aiheesta muille, ja siten vauhdittaa suurempaa heräämistä. Esim. toi Helsingin hiilivoimalapäätös on niin suuri asia, että jos siinä tehdään ympäristön kannalta epäedullisia päätöksiä, on sitä vaikea kompensoida millään.

      Poista
    2. Apua, juusto, todellakin! Viekää kaikki, mutta saisinko pitää juuston, edes harvinaisena herkkuna? Avokado leivän päällä toimii ihan mainiona juustonkorvikkeena, mutta sitten jos puoliso on ostanut juustoa niin en minä sitä syömättäkään voi olla.

      Poista
    3. Mulle juusto ei ole edes harvinainen herkku, vaan päivittäinen ilo :) Leivän päälle ja salaatteihin kuluu kyllä kilokaupalla, eli vähentämisen varaa olisi. Avokadoa käytän voin korvikkeena, eli laitan leivälle avokadon lisäksi... arvaat varmaan, että juustoa :D

      Poista
  4. Vähän sama tunne, että helpoimmat ekoratkaisut on meidän perheessä tehty. Mietin kyllä paljon oman ekoiluni elitistisyyttä - lähi- ja luomuruokaa, laadukkaita/eettisiä vaatteita, palveluiden helpottamaa autotonta kaupunkielämää. Monet valintani ovat sellaisia, ettei ympäristötietoisuus tunnu kovin hankalalta.

    Juuston syöntiä olen muuten saanut vähennettyä reippaasti, mutta huomaan korvaavani osan menetetystä energiasta suklaalla (lähinnä tummalla ja raakasuklaalla). Tiedä sitten tuosta ekologisuudesta ja eettisyydestä. Mutta ainakin henkisenä kannustimena suklaa toimii hyvin juuston korvikkeena - suosittelenkin kaikille juustofriikeille suklaapaastoa... Mutta tässä taas tuo ristiriita; pitäisikö ekoilun kirpaista vähän enemmän, vaan voiko sitä vaan "harrastaa" esim. mussuttamalla raakasuklaata juuston sijaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin. Onhan se elitististä, tällainen hemmotellun länsimaalaisen yritykset vähentää sieltä, mistä saa itselleen eniten mielihyvää (tai vähiten mielipahaa). Ei mulle kasvissyönti ole mikään uhraus, eikä asuminen hyvien palvelujen ja julkisen liikenteen lähellä. Lentämisen vähentäminen tekee jonkin verran kipeää - mä oikeasti haluaisin matkustella enemmän, mutta omatunto ei salli.

      Toisaalta uskon siihen, että iso vaikutus saadaan juuri sillä, että massat tekevät pieniä tekoja. Se, että marginaali tekee paljon kirpaisevia tekoja, on lopulta.. no, marginaalista. Jos jokainen suomalainen vähentäisi lihansyöntiä tai jättäisi yhden lennon vuodessa lentämättä, on sillä enemmän merkitystä kuin sillä, että sinä ja minä luovumme juustosta.

      Poista
  5. Meillä asuminen ja autolla liikkuminen vievät varmaan suurimman potin. Ruokaa syödään keskivertoa kasvispainotteisemmin ja tykkään ostaa lihat ja kalat suurina pakkauksina. Kerään marjoja, viljelen kesäkäyttöön. Viljelyä säilöttäväksi asti voisi kyllä kokeilla. Mutta ei sekään mitään ihan itsestään tapahtuvaa toimintaa ole, ainakin viime kesinä maata on saanut kastella ja lannoittaa muullakin kuin lehtisilpulla. Sen verran huonossa kunnossa se palsta ja taitoni alkutekijöissä, että en uskaltaisi muuttaa omavaraistalouteen vielä pitkään aikaan :D

    Kyselit kosmetiikkavinkkejä. Mulla on ollut puolisen vuotta käytössä Flow'n palasaippua hiusten pesuun. Käsittääkseni kotimainen tuote ja pakattu pieneen pahvikuoreen. Kestänyt minun käytössä noin 4-5 kk, hinta suuren marketin hyllyllä noin 5 e. Muuta luonnon kosmetiikkaa olen tilannut Jolie-shopista, liikekin on jossain siellä Helsingin keskustassa. Tuskin luonnonkosmetiikka on ekojalanjäljeltään paljoa normikosmetiikkaa kummempi, voisin kuvitella että pakkauksissa ja rahdeissa on ihan samat metodit käytössä. Kookosöljy on yks monipuolinen kosmetiikkatuote jota käytän sekä hiuksiin, iholle että meikin poistoon. Myös lapsen ihon rasvaukseen. Mutta sekin tulee jostain Filippiineiltä, vähän niin ja näin mikä on sitten kokonaisuuden kannalta parempi, lumenen putsari vain cocovin öljy :D Muutamia kotimaisia ekokosmetiikkamerkkejäkin on, pidän kovasti Mia Höytö - kasvorasvasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja hei, sillä että kirjoittelet näistä asioista blogissa on myös merkitystä. Kerrannaisvaikutus u know ;)

      Poista
    2. Luonnonkosmetiikka on mulle vaikea pala, enkä ole oikein jaksanut perehtyä siihen kovin tarkasti aiemmin. Vaikea siis siksi, että mun on ollut vaikea löytää luotettavaa tietoa siitä, mitä luonnonkosmetiikalla oikeastaan edes tarkoitetaan, ja mikä siinä on hyväksi ihmiselle ja mikä ympäristölle. Sen olen oivaltanut, että luonnonkosmetiikka sinänsä ei ole mikään tae ympäristöystävällisyydestä.

      Itselläni iso ekoteko tälläkin saralla on ollut vähentää käyttämäni kosmetiikan määrää. Jatkossa syyniin voisi joutua mainitsemasi kuljetusmatka, eli toiselta puolen maapalloa ei välttämättä ole kovin järkevää rahdata kosmetiikkaa, jos kotimainen vaihtoehto on saatavilla. Toinen on pakkaaminen - onko turhaa pakkaamista ja ovatko pakkaukset kierrätettäviä ja/tai kierrätysmateriaalista valmistettuja. Kolmas voisi olla tuotteen hajoaminen, kun se joutuu käytön jälkeen ympäristöön. Ehkä voisin ostaa vain Joutsenmerkittyjä tuotteita? En tiedä, olen vasta alussa tämän homman kanssa.

      Kyllä, blogilla on merkitys. Toivon vain, että blogiani lukevat edelleen myös sellaiset, joille ympäristöjutut eivät ole ehkä se kaikkein kiinnostavin aihe. Usein näissä asioissa päätyy saarnaamaan kuorolle, jolloin todellinen vaikutus jää aika pieneksi.

      Poista
  6. Enpä ollut kuullutkaan koko ekopaastosta ennen tätä postausta :) (Saako paastoksi laskea sen, että käytin junaa, kun pyörähdin helsingissä?) Muutoin kai aika pitkälti menty sillä mitä nyt yleensäkin mennään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä, että nyt kuulit :) Kaiken saa laskea, ei kai tässäkään mitään sääntöjä ole. Parasta olisi, jos tulisimme tietoisiksi omille valinnoillemme ja niiden vaikutuksille.

      Poista