tiistai 7. huhtikuuta 2015

Paras Pääsiäisperinne

Meidän perhe taitaa olla vähän huono viettämään juhlapyhiä. Katselin viime viikolla sosiaalisesta mediasta muiden hienoja Pääsiäiskoristeluita, munajahteja ja lammaspaisteja ja mietin, jäävätköhän lapsemme paitsi jostain tärkeästä, kun itse en ole toistaiseksi jaksanut järjestää spektaakkeleja Pääsiäisenä yhtään enempää kuin joulunakaan.

Meillä ei kasva raeruohot, ei kuki narsissit eikä nurkista löydy värikkäitä munia tai sulin koristeltuja pajunoksia. Emme syö pashaa, emme mämmiä, uunissa ei muhi lammaspaisti. Ehkä joskus, jos lapset vaativat, lupasin itselleni jälleen kerran ja jätin tänäkin vuonna kaiken tekemättä.

Mutta yksi perinne meillä on! Jo toisena Pääsiäisenä peräkkäin (ja sehän on perinne, että tekee jotain kahdesti) matkustimme perheen minilomalle Fiskarsiin.







Ensikosketuksemme vanhaan käsityöläiskylään tapahtui viitisen vuotta sitten, kun saimme kihlajaislahjaksi yöpymisen pienessä Bed & breakfast -paikassa. Ihastuimme ruukin kauneuteen ja ystävälliseen palveluun niin, että palasimme sinne nyt neljättä kertaa.

Fiskars on täydellinen kohde esteetikolle, joka ei kaipaa lomakohteelta sen kummempaa tekemistä kuin kaunista arkkitehtuuria ja suloisia puoteja, istuskelua kahviloissa tai heh, leikkipuiston reunalla. Yövyimme Fiskars Wärdshusissa, jossa saimme käyttöömme myös kauniin saunan lauantain iltapesuja varten, ja Wärdshusin ravintola huolehti myös ruokailuistamme yhtä lounasta ja paria välipalaa lukuunottamatta. Menusta löytyi puolikkaat annokset lapsille, ja kasvissyöjälle kokit loihtivat jotain hyvää.

Tällä kertaa mukaan ei tarttunut matkamuistoja, mutta käsityöläispuodeissa on helppo joutua ostoshuuman valtaan. Itse olen saanut jonkin sortin pakkomielteen Nikarin puusepäntuotteista, ja täyspuinen pöytä todennäköisesti löytää tiensä kotiimme jahka lapset varttuvat niin, etteivät enää hakkaa pöytään reikiä ruokailuvälineillä.

Parasta lomaa on oikeastaan se, ettei pariin päivään tarvitse laittaa ruokaa eikä siivota. Kun siihen lisää kauniin miljöön ja ystävällisen, lapsiimme ihastuneen henkilökunnan, ei voi kuin nauttia.

(Hauska oli myös huomata lastemme erilaiset suhtautumiset matkustamiseen. Esikoisen mielestä parasta matkassa oli "kaikki", kun taas kuopus tuntui nauttivan eniten kotiinpaluusta.)

Mitä sinä teit Pääsiäisenä? Pidätkö kiinni jostain perinteestä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti