lauantai 8. elokuuta 2015

Paras kesä ikinä












Tämä kesä on ollut ihana. Ihanampi kuin mikään kesä, minkä muistan.

Niin ihana, että jäin ihan miettimään, miksi.

Ehkä siksi, että osasimme ottaa kesän ja loman sopivan rennosti. Oli etukäteen suunniteltua ohjelmaa ja maisemanvaihdoksia, mutta oli myös löysää kotona hengailua ilman suorituspaineita. Oli aikaa nähdä kaunista Suomea, sukulaisia ja kavereita, mutta myös järjestää vaatehuone, lääkekaappi ja kenkien hoitovälineet.

Ehkä myös siksi, että lapset ovat taas vuoden vanhempia. 2- ja 3-veen kanssa oli yllättävän mukava reissata, jopa junamatkailu yksin kahden alamittaisen kanssa meni niin hyvin, että sitä voisi jopa kuvailla rennoksi. Tai sitten me vanhemmat osasimme aikatauluttaa reissut niin, että pienet matkalaiset eivät väsyneet liian täyteen ahdetuista päivistä. Oli miten oli, yhtään megalomaanista väsykiukkua ei tämän kesän reissuillamme nähty.

Tai sitten siksi, että säät suosivat. Joo joo, tiedän, että satoi ja oli kylmää, mutta siksipä juuri. Ahvenanmaalla ei tarvinnut pelätä punkkeja, kun koko jengi oli päästä varpaisiin sadevaatteissa. Pöndellä eivät hytykät pahemmin kiusanneet, kun olivat sadetta paossa. Kesän harvat juoksulenkit olivat mukavan vilpoisia. Eikä tarvinnut läträtä aurinkorasvan kanssa, tai kantaa kotiin tuuletinta, tai nukkua huonosti nihkeän kuumissa lakanoissa.

Sekin oli kiva, että saimme olla paljon perheen kesken. Sain hoitaa töiden aloituksen jälkeen kasvanutta ikävääni jatkuvalla ihokosketuksella, syliin kipuavilla lapsilla, jotka nukahtivatkin mieluiten kainaloon.

Ja se, että kun olen oppinut katselemaan maailmaa kameran linssin läpi, näen joka puolella vain kauneutta. Tai se, että piiloteltuaan 9 kuukautta vuodesta omissa koloissaan, kesällä Suomi avautuu ulospäin kauniina ja ystävällisenä, sadepisaroista huolimatta. En ole vielä käynyt suomalaisessa kaupungissa, joka ei olisi mielettömän kiva kesäkaupunki.

En tiedä vaikuttiko alitajuisesti se, että tämä oli näillä näkymin perheemme viimeinen kokonainen yhteinen kesäloma. Kohta olemme taas molemmat töissä miehen lopetellessa hoitovapaatansa, ja ensi kesänä joudumme sumplimaan lomamme päiväkodin kesäloman mukaan (tulevista koulun kesälomista puhumattakaan!).

Niin että kiitos, kesä 2015. Olit ihan paras.

4 kommenttia:

  1. Löysin nyt vasta tämän ihanan postauksesi. Siitä tuli hyvä mieli, kiitos <3 Eikä vähiten noiden sykähdyttävän kauniiden kuvien ansiosta. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kesässä kivaa oli myös se, että minulla oli pitkästä aikaa aikaa valokuvata. Se harrastus on ollut ensimmäisenä karsittavien listalla, kun aloitin työt. Mutta kaipaan kyllä kuvausta, onneksi joskus vielä ehtii!

      Poista