lauantai 19. syyskuuta 2015

Tyyli seuraa tarkoitusta

Isoin pukeutumisessani tapahtunut muutos viime vuosina on tarkoituksenmukaisuus.

Ennen lapsia en omistanut kumisaappaita. Kävelin sateessa pilalle monet nahkakengät, koska ajattelin ulos lähtiessäni, että "ei matka spårapysäkiltä toimistolle nyt niin pitkä ole". Keikuin kymmenen sentin koroissa, koska kuljin pääsääntöisesi jotenkin muuten kuin omilla jaloillani.

Moni vanhoista vaatteistani on epämukava päällä. Jakku kiristää olkavarsista, hame vyötäröltä. Housut tuntuvat hyvältä päällä jos seison, mutta fillaria ajaessa polven koukistaminen tuntuu tiukalta.

En ihan tiedä, mistä muutos sai alkunsa. Ehkä totuin äitiysvaatteiden mukavuuteen, siihen, että mikään vaate ei kiristä tai purista. Ehkä loputtomat tunnit ulkona lasten kanssa säällä kuin säällä opettivat, että veden- ja tuulenpitävyys nyt vain on mukavampaa kuin märät ja kylmät vaatteet.

Viimeistään töiden aloittaminen äitiysloman jälkeen pakotti pohtimaan aamun vaatevalintoja myös käytännöllisesti. Kuljen töihin kävellen tai pyöräillen, nyt syksystä lähtien vielä koukaten päiväkodin kautta. Aamun vaatevalintoja on pakko pohtia ulkonäön lisäksi sillä silmällä, onko näissä mukava olla silloinkin, kun vettä sataa vaakatasossa.



Klassisen bisnestyylin yhdistäminen käyttömukavuuteen ei ole ollut mikään helppo tehtävä. Viihdyn työpaikalla edelleen hameissa ja korkeissa koroissa, mutta saman päivän aikana minun pitää pystyä pyörällä hakemaan lapset tarhasta. Tarhan pihalla minua yleensä tervehtii kaksi syliinpyrkivää mutaista ja märkää lasta. Korkkarit ja silkkipaita ovat siinä vaiheessa huono valinta.

Eräs parhaista tämän vuoden ostoksistani onkin vedenpitävä isokokoinen reppu, joka on ulkonäöltään riittävän simppeli ja linjakas, että se istuu myös työpukeutumisen osaksi. Läppäri sinne mahtuu totta kai, mutta useimmiten kuljetan repussa vaihtovaatteita.

Poljen töihin kuorihousuissa ja -takissa ja lenkkareissa, ja työpaikalle päästyäni vaihdan päälle hameen, korkokengät ja trenssitakin. Repussa kulkee myös pieni käsilaukku, jotta asiakastapaamisissa ja lounastreffeillä ei tarvitse kuljettaa mukana isoa reppua.

Ostoksilla olen hieman neuvoton. Olen oppinut jo tunnistamaan, mikä vaate sopii vartalolleni, tyyliini ja olemassa oleviin vaatteisiini, mutta käyttömukavuuden ennalta arviointi on vielä vaikeaa. Kutittavat vaatteet on helppo hylätä jo sovituskopissa, sekä selkeästi liian pienet, mutta useimpien vaatteiden kohdalla en vielä osaa arvioida, miltä ne tuntuvat päällä aktiivikäytössä.

Mistä niitä mukavia bisnesvaatteita oikein löytää? Mistä löytäisin housut, jotka ovat yhtä mukavat yllä kuin verkkarit, mutta käyvät silti yhteen siistin jakun kanssa? Missä kaupoissa pitäisi käydä, mitä merkkejä tarkkailla, mitä materiaaleja etsiä?

Mikä sinulle on tärkeää vaatteita hankkiessa? Mikä vaikeaa?

17 kommenttia:

  1. Sama elämäntilanne; toimistotyö ja pieni lapsi kuraisine vaatteineen tarhasta haettavana. Suosin talvisin merinovillamekkoja ja paksuja sukkahousuja. Mekot asustan huiveilla, koruilla tai irtokauluksilla (cos:sta). Ja kylmimmillä keleillä vedän saappaissa myös sisällä, muuten avokkailla. Housuissa suosin mustia siistejä strech housuja ja niiden kanssa pidempiä siistejä tyköistuvia neuleita (mm. Cossilla ja Repeatilla hyviä). Stockan Noom merkillä on parhaat siistit strech housut. Lämpimämpinä vuodenaikoina sama kaava, mutta mekkojen materiaali vaihtuu viileämpiin ja sukkikset ohuisiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pidän myös villamekoista, paksuista sukkahousuista ja saappaista talvella. Pyöräillessä tosin pitää olla syksyn ja talven vesi- ja räntäsateissa housut, mutta kuorihousuthan voi vetäistä sukkisten päälle. Korollisilla saappailla en tykkää pyöräillä, sen olen toistaiseksi ratkaissut niin, että kuljetan saappaat tarakkalaukussa työpaikalle. Vähän rassaa tämä vaihtovaatteiden ja -kenkien kuljettaminen, mutta se taitaa silti olla paras vaihtoehto.

      Stretchiä en ollutkaan ajatellut, voisinkin taas kokeilla. Minulla on aikaisempia huonoja kokemuksia sovituskopista, mielleyhtymä on ollut lähinnä kouluratsastaja, kun olen pukenut mustat stretch-housut jalkaan :) Mutta kokeilemalla se selviää! Kiitos vinkistä :)

      Poista
  2. Olen itsekin järkeistänyt ja täsmennellyt vaatevarastoa kovalla kädellä viime aikoina. Väriskaala on sellainen, että käytännössä (lähes) kaikki sopii kaiken kanssa yhteen. On hirveän vapauttavaa voida heittää mrlkein mikä tahansa ylä- ja alaosa päälle, ja näyttää silti aikuiselta työssä käyvältä ihmiseltä.

    Vaatteiden istuvuus ja sopivuus ovat tosi hrnk.koht. Asioita, mutta itse olen löytänyt passelia perusvaatetta suomalaiselta metkistä nimeltä Story. Myydään mm. Aleksi 13:ssa, mutta myös Citymarketissa :D Oma työpukeutumiseni kulmakivet ovat myös tosi klassista settiä, mutta elämäni muistuttaa sinun elämääsi ennen lapsia, eli en tarvitse funktionaalista pukeutumista :)

    T. Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä myös koen nimenomaan vapauttavaksi sen, että vaatteet sopivat yhteen ja voin miettiä päivän asukokonaisuuden valmiiksi päässäni, eikä peilin edessä.

      Vaatteiden istuvuus on tosi henkilökohtainen asia, ihan totta. Tosin itse ainakin helposti jumitun samoihin merkkeihin, eikä tule edes sovitettua uusia. Joten kiitos vinkistä, kokeilen!

      Poista
  3. Olen myös työmatkapyöräilijä lähes säällä kuin säällä ja yllä on silloin kuorihousut ja -takki. Omassa työssäni en tarvitse olla ihan noin siisti kuin sinun, joten selviydyn useimmiten farkuilla. Ne voi pukea kuorihousujen allekin, joten aamulla työpaikalla ei useinkaan tarvitse vaihtaa kuin yläosa. Säilytän töissä paria jakkua tai neuletakkia ja talvikaudella myös sisäsaappaita. Itse olen parina viime sesonkina bongannut kivoja ja rennon siistejä vaatteita merkeiltä Esprit ja Your face.
    Haluatko kertoa mikä mustan reppusi merkki on, jos se on juuri to mikä kuvassa niin näyttää tosi kivalta.
    Hanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reppu on juurikin tuo, mikä kuvassa näkyy. Merkki on tanskalainen Rains (http://www.rains.dk/), ostin repun keväällä Helsingin keskustan Stockmannilta, löytyi laukkuosastolta kuudennesta kerroksesta. Alunperin lähdin etsimään nahkaista reppua, mutta työmatkapyöräilijälle tuo vedenpitävä Rains on kyllä parempi. Olen ollut sen kanssa kaatosateessa lukemattomat kerrat, eikä pisarakaan olle tullut läpi!

      Minultakin löytyy kaapista Espritiä ja Your Facea :)

      Poista
  4. Minusta joustavaa materiaalia oleva mekko on sekä erittäin mukava että huolitellun näköinen. Trikoo näyttää helposti rievulta, mutta villa, jersey, ja erilaiset sekoitteet toimivat hyvin. Olennaista on että kangas on tarpeeksi napakkaa, jotta se näyttäisi siistiltä. Investoin yleensä aika laadukkaisiin merkkeihin, kuten Ralph Lauren tai Max Mara (tai joku ko. konsernin alamerkeistä). Ne pysyvät muodossa eivätkä kokemukseni mukaan nyppyynny helposti. Mekko näyttää hyvältä talvisaappaiden kanssa, ja sisällä voi vaihtaa korkkarit jos tahtoo. Mekot eivät purista eivätkä kiristä eikä haittaa onko jonain aamuna vähän turvoksissa tai laihempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Trikoo on minullekin vaikea. En ole oikein onnistunut löytämään sellaista, mikä käytössä näyttäisi pitkään hyvältä. Villa sen sijaan on talven suosikkimateriaalini, ja mekot toimivat aina - juuri mainitsemastasi syistä.

      Ralph Laurenia löytyy omastakin kaapista, se on hyväksi havaittu. Max Mara on tuttu merkki, muttei omasta vaatekaapista. Täytyy kokeilla!

      Poista
  5. Minä investoin keväällä töihin palatessani pukeutumisneuvojaan. Ensimmäisellä tapaamisella kävimme oman vaatekaappini läpi ja tunnistimme värivuodenaikani ja vartalotyyppini. Moni vaate, joka oli lojunut kaapissa käyttämättömänä, pääsi jälleen aktiivikäyttöön. Esimerkiksi jakkupukujen jakut, joiden housut eivät istuneet, pukeutumisneuvoja kehotti yhdistämään mustaan kotelomekkoon tai mustiin suoriin housuihin, Itselleni epäsopivista vaatteista uskalsin vihdoin luopua, kun tajusin, miksi vaate ei itselleni sovi. Seuraava parituntinen meni Stockalla, jolloin tehtiin tarvittavat täydennykset vaatekaappini. Käytännössä ostin useamman erilaisen T-paidan jakkuihin yhdistettäväksi, muutaman vyön sekä täydellisesti istuvat mustat suorat housut, joita ostin samalla kahdet. Kaikista vaatteista on tullut luottovaatteitani. Näiden sessioiden ansiosta vaatekaappini on todella toimiva: värit ja mallit sopivat yhteen ja vaatteita yhdistellen asukokonaisuuksia on kymmeniä. Parasta on, että vaateostoksiin ei ole tarvinnut käyttää juurikaan aikaa eikä virheostoksia ole tullut. Rahaa pukeutumisneuvontaan toki meni, mutta se oli sen arvoista.

    Ai niin... ne täydellisesti istuvat, hyvännäköiset ja mukavat housut ovat Tiger of Swedenin. Tämän merkin vaatteita mulla on kaapissani runsaasti ja laatu on pettämätön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kiva, että sulla onnistui pukeutumisneuvojan käyttäminen noin hienosti!

      Mä olen harkinnut vastaavan palvelun käyttöä, mutta toistaiseksi olen koittanut pärjätä omin voimin, sillä aikaisempi kokemus pukeutumisneuvonnasta on aika kamala. Olen tehnyt järkyttävimmät virheostokseni juurikin Stokkan pukeutumisneuvojan neuvoja kuunnellen. Poltin hirveästi rahaa vaatteisiin, joita en sitten lopulta käyttänyt lainkaan.

      Nyt mulla on siinä mielessä tosi kiva tilanne, että tunnen oman tyylini ja makuni ihan tosi hyvin, ja tiedän myös, minkälaisista osista mun täydellinen vaatekaappini koostuu. Oikeastaan mulla on jo täydellinen vaatekaappi sikäli, että siellä on kaikki tarvittavat osat. Hienosäätöä vaaditaan vain sen suhteen, että yksittäiset vaatekappaleet saisi päivitettyä mukavampiin. Esim. valkoinen jakkuni, joka on vuosikaudet palvellut luottovaatteenani, ja jonka malli on minulle täydellinen, saisi väistyä sellaisen valkoisen jakun tieltä, jossa pystyn ojentamaan kädet ilman kiristävää tunnetta :) Kaupoissa ei onneksi tarvitse ravata, sillä millään ostoksella ei ole iso kiire - ostan silloin kun sopivaa tulee vastaan, jos tulee.

      Mä kaipaisin sellaisia verkkareilta tuntuvia työhousuja - onko ne sun Tigerin housut sellaiset? Mulla on itsellä ollut Tigerilta aivan älyttömän hyvä kotelomekko (joka tosin kahden raskauden jälkeen mulle liian pieni ja päätyi ompelijan käsien kautta hameeksi), joten merkki kiinnostelee kyllä.

      Poista
    2. Tällä kertaa oli omakin kokemus pukeutumisneuvonnasta aika erilainen, kun lähdettiin liikkeelle siitä, mitä on jo olemassa ja miten sen saisi paremmin käyttöön. Tigerin housut ovat mukavuudeltaan ehkä urheilutrikoiden ja stretch-farkkujen välimaastossa. En vertaisi ihan verkkareihin, koska kangas on sen verran tukevaa, mitä työkäyttöön kaipaankin.

      Poista
    3. No se kyllä kuulostaa fiksummalta lähtökohdalta. Mun edellisen kerran epäonnistumiseen vaikuttaa varmasti myös se, ettei silloin ollut vielä itselle selvää, mistä pidän ja mitä tarvitsen. Olin totaalisen vietävissä - tosin ehkei se silti kerro hyvää pukeutumisneuvojan ammattitaidosta, että asiakasta tällä tavalla vietiin. Mutta itse toki pankkikorttia vingutin, mikään pakkohan ei olisi ollut ottaa neuvoista vaarin.

      Mulla tämä on ollut tosi hidas prosessi, mutta se ei oikeastaan haittaa. Päinvastoin, tuntuu, että ensimmäistä kertaa ikinä mulla on jokin käsitys siitä, mitä haluan päälleni laittaa. Se on vaatinut hidasta tutustumista esim. niihin vaatteisiin, joista haluaisin pitää, mutta en sitten kuitenkaan pidä.

      Kuulostaa hyvältä nuo Tigerin housut, täytyy käydä katsastamassa.

      Poista
  6. Vaihtovaatteiden roudaus kuuluu myös mun arkeen. Sen lisäksi että vaatteen pitää olla siisti ja mukava, se ei saisi rypistyä liikaa repussa. Löysin parin vuoden etsiskelyn jälkeen hyvät mustat suorat housut. Mä niin inhoan housujen ostamista! Täytyy aktivoitua kaivelemaan vintistä syksyisempää esiin. Hassua miten sitä unohtaakin, mitä aarteita sieltä löytyy. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama, rypistyvät vaatteet ei ole hyviä, eikä liikaa tilaa vievät.

      Mäkin inhoan housujen ostamista! Sitä ei yhtään auta se, että yleensä kaikki housut on mulle liian pitkiä, jolloin pitää kuvitella, miltä ne näyttäisivät jos lahkeita lyhentää.

      Ja miksei mun vintissä ole aarteita jemmassa? Ai niin ehkä siksi, että mulla on nykyisin aika pieni vaatevarasto. Syksyn tultua päivitin valikoimaa tyyliin sen verran, että vein sandaalit, shortsit ja caprit säilöön, ja otin esiin nahkahanskat, pipon ja kaulaliinan :)

      Poista
  7. Mä oon kovin laiska kuljettamaan vaihtovaatteita. Ja eikä oikeastaan tarvikaan, kun mennään pääasiassa autolla. Hyviä vinkkejä täältä kuitenkin sain ja yhden paheeni olen päättänyt lopettaa - en enää tilaa sokkona nettikaupasta tavaraa minkään alekoodin houkuttelemana. Aikaa palaa ihan samalla tavalla kuin kaupassa käydessä eikä tarve ole ollenkaan todellinen vaan alennuksen sokaisema :D

    Aiheen vierestä kyselisin että onko innostusta jakaa muita ehostusvinkkejä työssä käyvälle äidille. Minä ainakin tuskailen aamuisen aikapulan kanssa. Kietaisen tukan ponnarille, kasvoille vähän valoa ja piirrän silmät päähäni. Jos tähän pitäisi yhdistää vielä pyöräily niin peilin edessä varmaan joutuu viettämään aikaa myös toimiston päässä. Ois kiva lukea vinkkejä aidosta elämästä, naisten lehtien vinkit kun tuppaa olemaan vähän toisesta maailmasta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, mä hankin juuri Espritiltä sellaiset "ratsastushousutyyppiset" housut, siis mustat joustavat housut joita käytän pitkien neuleiden kanssa. Paksummat kuin leggarit, saman tyyppistä kangasta kuin monet suorat housut. Ai että on mukavat jalassa eikä todellakaan kiristä mistään. Lyhyen paidan pariksi ne ei oikein käy, tai ehkä kävisi jos olisin 16 v ..

      Poista
    2. Mä en tiedä, onko mun aamuehostusvinkeistä hyötyä, kun mulla ei oikeastaan koskaan ole aamuisin kiire. Lyhennetyn työajan ansiosta riittää, että ehdin yhdeksäksi töihin, joten mulla on oikeastaan aamuisin ihan runsain mitoin aikaa.

      Mutta sellainen tietysti, että mä en aamuisin (tai muulloinkaan) käytä yhtään aikaa vaatteiden valitsemiseen. Tuossa yllä näkyy mun kaikki syysvaatteet - niitä on niin vähän, että muistan kaikki käymättä kaapilla. Vessassa öböyt siinä hampaiden harjauksen lomassa mietin, että mitäköhän tänään laitan päälleni, ja mielessäni yhdistelen eri ylä- ja alaosia toisiinsa. Aamiaisen jälkeen käyn vain vetäisemässä kuteet päälleni ja lähden töihin.

      Siinä toki säästää paljon, kun ei tarvitse pukea montaa asukokonaisuutta päälleen, irvistellä peilin edessä ja aloittaa alusta uudestaan.

      Meikki on mulla hyvin kevyt, ja jos on sadepäivä, laitan ripsivärin vasta toimistolla. Hiukset laitan joka toinen aamu (föönään + kiharran ilmakihartimella pesun jälkeen), ja ihan hyviltä ne näyttää, vaikka olisi työmatkalla kypärä ja pipo päässä. Tai siis minulle kelpaa :) Mä en siis toimistolla enää meikkaa, vaihdan vaan vaatteet ja kengät ja jos on hiukset kastuneet sateessa niin kuivaan ne föönillä, mutta ei siinä kauaa mene. Ja ihan joka päivä en edes ota vaihtovaatteita, vaan jos on kuiva ja lämmin sää ja mulla housut jalassa, niin pyöräilen ihan niillä toimistovaatteilla töihin.

      Niin, ja mieheni tekee joka aamu aamiaisen :D

      Mä taisin käydä sovittamassa juuri samoja housuja! Tai ainakin olivat Espritit ja näyttivät peilistä ratsastushousuilta :) Olivat tosi mukavan tuntuiset jalassa, mutta en vain osannut kuvitella itseäni niissä. Muiden päällä näyttää hyvältä, mutta itsellä oli olo, kuin olisin pelkkien (paksujen) sukkahousujen kanssa liikkeellä.

      Poista