keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Vatsalihakset kuntoon kahden raskauden jälkeen

Kuopuksen syntymän jälkeen kropan palautuminen ei mennytkään niin, kuin olin ennalta kuvitellut. Kilot lähtivät imettämällä, mutta jotain muuta oli pielessä.

Vatsa pömpötti, enkä saanut sitä vedettyä sisään edes pinnistelemällä. Maha tuntui löysältä pullataikinalta, ja selkä taipui notkolle kuin olisin vielä ollut raskaana. En jaksanut seistä ryhdikkäänä, enkä oikein istuakaan. Öisin selkä kipeytyi niin, että en saanut nukuttua ilman särkylääkettä. Juoksuharrastus piti laittaa tauolle.

Kesti hetken, ennen kuin osasin yhdistää selkäkivun kuralla oleviin vatsalihaksiin. Äitiysneuvolassa oli varoiteltu vatsalihasliikkeiden tekemisestä heti synnytyksen jälkeen, mutta muuta neuvoa en ollut synnytyksen jälkeiseen palautumiseen saanut.

Onneksi muistin lukeneeni Vuoden mutsi -blogista graafisesta suunnittelijasta, jonka vatsa roikkui vielä viisi vuotta synnytyksen jälkeenkin. Ehkä minuakin vaivaa diastaasi, suorien vatsalihasten erkauma.

Googlaamalla "diastasis recti" löysin videon, jossa neuvotaan miten raskaudenjälkeistä vatsalihasten erkaumaa voi tutkia itse. Normaalitilassa vatsalihasten välissä ei sormilla tunnustellessa ole syvennystä - minulla vatsan sisään hulahti koko käsi.

Terveysaseman fysioterapeutti ei alkuun ymmärtänyt, mistä puhuin, kun epäilin suorien vatsalihasten erkaantumaa. Sitten hän löi käteen Ira Rissasen ja Mari Camut'n opinnäytetyöstä kopioituja jumppaohjeita ja käski lopettamaan juoksemisen.

Jumppasin puoli vuotta ja yritin taas lenkkipolulle. Selkäkipu palasi.

Päätin palata fysioterapeutille, mutta kunnallisen sijaan menin suoraan suorien vatsalihasten erkauman kuntoutukseen erikoistuneen fysioterapeutti Ira Rissasen luokse.

"Ei ihme, että selkään sattuu! Sulla on seitsemän sentin rako vatsalihasten välissä!", totesi Ira ensimmäisellä käynnillä. Kuopuksen syntymästä oli tuolloin lähes puolitoista vuotta, ja oli selvää, että itsekseen erkaantuma ei korjautuisi. Onneksi ammattilaisen käsissä ongelma oli hoidettavissa. Toisin kuin Vuoden mutsin graafikko, en halunnut leikkaukseen, vaan tahdoin korjata lihakseni fysioterapialla.

Lähdimme Iran kanssa kuntouttamaan syviä vatsalihaksiani vähän kerrallaan. Alkuun vatsalihakset oli kurottava yhteen mekaanisesti. Salamatkustaja-blogista tutun Belly Bindin sijaan Ira suositteli minulle selän tukivyötä. Toimintaperiaate on sama, eli tukivyö vetää mekaanisesti vatsalihaksia lähemmäs toisiaan ja auttaa lihasten välissä olevaa jännesaumaa, linea albaa, palautumaan. Käyttämäni tukivyö oli Belly Bind -liinaa yksinkertaisempi, tarralla kiinnitettävä ratkaisu, jonka hankin aivan tavallisesta urheiluliikkeestä.

Pidin vyötä kolme viikkoa ympäri vuorokauden, ja lisäksi tein hyyyyvin yksinkertaisia jumppaliikkeitä. Makasin selälläni lattialla polvet koukussa, jännitin ja rentoutin vatsalihaksiani. Ei tullut hiki, en hengästynyt. Hädin tuskin tuntui jumpalta, mutta se toimi: muutamassa viikossa rako oli kaventunut neljään senttiin.

Hiljalleen liikkeet muuttuivat vaativammiksi. Ira ohjeisti tarkkaan tulevat harjoitukset, ja teki harjoitusohjelman henkilökohtaisti, minun tilanteeseeni räätälöiden. Tapaamisten alussa kertasimme edellisten harjoitusten sujumisen, ja erkauman kaventumista seurasimme millimetrimitalla.

Tapasin Iraa alkuun tiheämmin, lopussa harvemmin, yhteensä noin kymmenen kertaa. Noin puolen vuoden harjoittelulla erkaantuma oli poissa, ja sain Iralta luvan jatkaa vatsalihastreeniä omassa tahdissa. Myös suoria vatsalihaksia saa nyt harjoittaa, eikä mikään liike ole kiellettyjen listalla. Erkauman uusimista ei tarvitse pelätä, kun kerran olen saanut sen kuntoon (ellen hankkiudu uudestaan raskaaksi).

Kahden kuukauden harjoittelun jälkeen sain luvan aloittaa uudestaan juoksemisen. Seitsemän kuukautta kuntouttamisen aloittamisesta juoksin puolimaratonin. Selkäkipuja ei ollut juoksun aikana eikä sen jälkeen. Keskivartalon lihakseni olivat vihdoin kunnossa.

Laitoinko juuri nettiin kuvan vatsastani? Hyvän asian puolesta: Jälkeen-kuva. Ei näy sixpack, muttei erkaumaakaan.


Miksi kerron internetissä vatsalihaksistani?

Koska luulen, että vaiva on yleinen. Koska äitiysneuvolassa tai kunnallisessa terveydenhuollossa ei tunneta vatsalihasten erkaumaa riittävästi, jotta se osattaisiin diagnosoida tai kuntouttaa. Minulta ei kummankaan synnytyksen jälkitarkastuksessa ole katsottu vatsalihasten kuntoa. Kunnallinen fysioterapeutti kuuli erkaumasta ensimmäistä kertaa, kun ilmestyin hänen vastaanotolleen siitä puhumaan. Hänen minulle määräämänsä jumppaliikkeet olivat erkauman kokoon nähden aivan liian vaativia, eivätkä ainakaan auttaneet parantumisessa.

Raskauden ja synnytyksen aiheuttamista vaurioista pitää puhua enemmän. Terveydenhuollon ammattilaisten pitää saada niihin koulutusta, jotta he osaavat työssään ohjata asiakkaitaan ennaltaehkäisemään ja kuntouttamaan vaivojaan.

Erkauma ei vaadi leikkausta, vaikka moni netin vertaistarina niin väittääkin. Vatsalihakset on mahdollista kuntouttaa myös fysioterapeutilla, itse olen siitä hyvä esimerkki.

Suorien vatsalihasten erkauma voi lievimmillään olla esteettinen haitta. Pahimmillaan se on loppuelämän kestävä elämänlaatua heikentävä kiputila. On sääli, jos yksikin erkauma jää tiedonpuutteen takia hoitamatta.

8 kommenttia:

  1. Kiitos :)
    Mitä tarkoittaa poissa, jäikö vatsalihasten väliin yhtään tilaa, vai onko normaalille joku alaraja, tyyliin 1cm /tms?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä :)

      Linea alban (eli jännesauman, joka yhdistää suoria vatsalihaksia) normaalileveys on noin 2 cm levossa. Fysioterapiassa mittasimme rakoa tosiaan ihan millimetrimitalla levossa ja jännittyneenä, mutta itselle selkein ero aikaisempaan on, että vatsa on nyt koko matkalta rintalastasta häpyluuhun kimmoisa ja jäntevä. Aiemmin se oli sellaista löysää pullataikinaa.

      Jos aihe kiinnostaa, niin tuolla Iran sivuilla on ihan hyviä artikkeleita: www.irarissanen.fi/artikkelit/

      Poista
  2. Mulla oli kanssa toi sama tilanne, että käsi suorastaan upposi mahaan. Kahden ekan raskauden jälkeen erkauma oli tuttu vain käsitteenä. Kolmas, kaksosraskaus, toi sitten uuden äärelle.

    Olisiko ollut mahdollista, että julkaisisit edes muutaman yleispätevimmän liikkeen/liikesarjan (jos(kun henkilökohtaisesti räätälöityä ohjelmaa et voi julkaista). Olen itse saanut Englannissa vain yhden pilatesohjelman, joka kyllä toimii mulla hyvin, mutta olisi kiva välillä saada jotain variaatioita liikkeisiin. Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arastelen vähän ohjeiden antamista, koska oma kokemukseni on, että harjoitukset kannattaa suunnitella yhdessä asiansa osaavan fysioterapeutin kanssa.

      Itse tein alussa sen virheen, että googlailin netin vertaistarinoita ohjeita löytääkseni, ymmärtämättä, että eri tilanteeseen sopii eri treeni. Esim. tämä Kalastajan vaimon "ihan kaikille sopiva" treeni ei todellakaan ollut minulle hyvä, kun erkaumaa oli 7 cm.

      Eli suosittelen ilman muuta etsiytymään lantionpohjan lihakset tuntevan fysioterapeutin asiakkaaksi. Suomessa heitä löytyy osoitteesta pelvicus.fi.

      Tuossa linkkaamassani opinnäytetyössä oli jotain harjoitteita sivulta 44 alkaen. Mutta kuten sanoin, kun itse yritin niitä tehdä huonolla ohjauksella, erkaantuma ei korjaantunut.

      Asiantuntevassa ohjauksessa erkaantuma korjaantuu kyllä! Tsemppiä erkauman hoitoon!

      Poista
  3. Kiitos että kerroit tästä meille muillekin. Itse olen myös vakavasti sitä mieltä että menen suoraan ammattilaisen pakeille synnytyksen jälkeen. Mulla kun on jo tuota alkavaa tyrääkin tuossa niin en ota riskiä että pilaan itse lihakset jumppaamalla kotona omatoimisesti. Tämän toisen raskauden jälkeen en todellakaan aio ihan heti kyllä harkitakaan kolmatta lasta, joten erkauma olisi kiva korjata. Puhun erkaumasta koska tiedän sen sinne tulevan, ekan jälkeen jo oli pieni jonka tosin sain pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä! Tällaisesta netin vertaistarinasta itsekin sain aikoinaan kimmokkeen etsiä lisätietoja ja ammattilaisen apua.

      Poista
  4. Kiitos tekstistä! Oli hyödyllinen! Itsellä 2-3cm nyt jäljellä väliä...

    Elsa / Sosetta ja sotkua -blogi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä kestä - kiva, jos oli hyötyä! Tsemppiä erkauman kuntoutukseen!

      Poista