lauantai 25. kesäkuuta 2016

Hyvä sohva eli miten ostoskriteerit muuttuvat vanhemmuuden myötä

Vertailimme kälyn kanssa sohvia.

"Tämä on tosi hyvin säilyttänyt muotonsa, vaikka lapset ovat pitäneet tässä pomppukouluja jo neljä vuotta."
"Joo, ja noi irrotettavat konepestävät päälliset on tosi kätevät. Saa oksennukset ja pissat pestyä pois näppärästi."
"Lisäksi tuosta väristä ei pienempiä räkä- ynnä muita tahroja edes erota."
"Sohvatyynyistä saa rakennettua hyvän majan. Joskus niistä tehdään myös esterata olohuoneen lattialle."


Jonnekin hyvin kauas on menty siitä, kun huonekalujen hankinnassa tärkeintä oli, miltä se näyttää.

(Paitsi että tästä sohvasta en luovu, ennen kuin lapset ovat täysin sisäsiistejä.)

7 kommenttia:

  1. Minulla on ollut älytön sohvanvaihtokuume tänä keväänä, koska sohvamme on räjähdyspisteessä. Silti mietin tulevat norot ynnä muut kissankynnet ja istun ehkä ikuisesti Frasierin isän tyylisessä sohvassani. No onneksi sitä harvemmin katsoo silloin kun istuu siinä. Tai juoksee siitä vessaan.
    Lokoisaa juhannusta :)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Ostakaamme uudet sohvat sitten joskus, kun norot tähdätään tarkasti vessanpönttöön, eikä sohva ole enää vahingossakaan tulilinjalla :)

      Poista
    2. Ostin sen uuden sohvan. Tervetuloa syksyn taudit. :O

      Poista
    3. Ha ha haa :)

      Onnea tuliterän sohvan omistajalle!

      Poista
  2. Hei,

    tässä suvaitsevaisuudesta aiemmin kysellyt lukijasi!

    Kuukausia takaperin sain mahdollisuuden kysyä täällä mieltä painavista asioista turvapaikanhakijoihin ja rasismiin liittyen.

    Onko ok, jos kysyisin taas, postaukseen liittymättä?

    Olen viime aikoina kallistunut enemmän mamu-myönteisyyden suuntaan. Kuitenkin herkästi tulee vieläkin takapakkia kaikista pienistä säröistä, joita tulee vastaan. Ja nyt haluaisin kysyä yhdestä sellaisesta.

    Suvaitsevaisuushan tarkoittaa sitä, että annetaan kaikille ihmisarvo ja jokainen on saman arvoinen ja ajatellaan, että jokaista tulee kohdella hyvin. Joka kerta kuitenkin tulee takapakkia luottamukseen tätä ajatusta kohtaan, kun luen nasevia kolumneja, joita vaikka joku vasemmistopoliitikko on kirjoittanut.

    Facebookissa on ollut ihan tavallista, että maahanmuuttoa vastustavista kirjoitetaan "tyhminä", "ääliöinä", "roskasakkina". Ääriesimerkki: Donald Trump oli julistanut virheellisesti, että Skotlanti halusi pois EU:sta. Tästä oli tehty meemi, jossa häntä mollattiin. Mutta eikö suvakki juuri ole sellainen, joka ei salli kenenkään mollaamista? Eikö oikea reaktio olisi olla ivan sijasta vain murheissaan ja superhuolissaan, ettei Trump tiennyt asian laitaa?

    Tiedän, että Halla-ahon porukat kirjoittavat vähintään yhtä pahasti suvaitsevaisista, mutta SILTI se tuntuu epäsopivalta suvaitsevaisen suuhun. Miksi rasisteja vastaan hyökätään niin ärhäkkäästi? Onko "pakko" sanoa heitä ääliöiksi? Kun sehän on kuitenkin haukkumista? Miksi Li Anderssonilla on fb-seinällään kaikenlaisia "vitsejä", joiden avulla rasisteille voi nauraa?

    Tarkoitan, että olen hirmu idealisti "hyvän ihmisen" suhteen. Minulle on yhtä lailla ollut hankala ymmärtää, jos mielenterveyshoitaja mollaa jotain ihmistä lounastauollaan, ja kuitenkin työssään pyrkii aina löytämään keinon ymmärtää mitä ihmeellisintä käytöstä. Oletan aina, että hän ymmärtäisi, miksi joku ihminen toimii miten toimii. Ehkä sama tässäkin - oletan, että suvaitsevainen pystyy olemaan ystävällinen ja kunnioittava kaikkia kohtaan.

    Kauheasti kysymyksiä, mutta tämä aihe vain pyörii ja pyörii päässäni.

    -vakkarilukija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen toinen vakkarilukija ja kommentoisin, että ehkä kyse onkin siitä, että ne aidosti suvaitsevaiset ja fiksut ihmiset ovat ihan hiljaa vain, eivätkä osallistu loanheittoon mihinkään suuntaan. Meitä on olemassa, mutta emme välttämättä näy missään. Siinä missä joku voi olla rasisti, vaikka ei sitä missään julistaisikaan, moni meistä hyväksyy monenlaiset ihmiset ja yrittää heitä jopa ymmärtää, ilman että tekee asiasta mitään numeroa. Korkeintaan osoittaa sen juuri niin, ettei lähde mihinkään "kampanjoihin" mukaan.

      Tosin sanoisin myös, että pyhimyksiä on hirveän harvassa. Suurin osa meistä ihmisistä on vaan inhimillisiä, kovin harva on täydellinen.

      Poista
    2. Kiitos vakkarilukija kysymyksestäsi, ja pahoittelut vastaukseni viipymisestä. Olen ollut lomamoodissa ja blogi siksi hieman hunningolla.

      Kiitos myös toiselle vakkarilukijalle, joka hyvin tiivisti sen, mitä itsekin ajattelin sanoa.

      Minunkin mielestäni suvaitsevainen ihminen pyrkii kunnioittamaan ja ymmärtämään kaikkia, silloinkin, kun ei tämän käytöstä hyväksy. Ja tätä haluan täsmentää: ei suvaitsevaisen tarvitse hyväksyä kaikenlaista toimintaa, on esimerkiksi ihan ookoo (ellei jopa välttämätöntä) sanoa suoraan ja kiertelemättä, että rasismi ei ole hyväksyttävää. Mutta yhtä alas ei tarvitse eikä ole suotavaa vajota, että hyökkää toisen persoonaa kohtaan.

      Ja tosiaan, kuten toinen vakkarilukijakin yllä kommentoi, harva meistä yltää hyvän ihmisen ideaaliin kaikkina hetkinään. Suokaamme ymmärrystä sillekin.

      Poista