lauantai 11. helmikuuta 2017

Hyvä pomo

Minulla on nopeasti laskettuna ollut noin tusinan verran esimiehiä. Pomot ovat vaihtuneet tiuhempaan kuin työpaikat, ja kenties siksi kukaan ei ole erottunut ylitse muiden erinomaisena esimiehenä. Olisi tuossa joukossa saattanut muutama helmi ollakin, mutta kun kenenkään kanssa ei esimies-alaissuhde ole kestänyt vuotta pidempään, en varsinaisesti voi sanoa olleeni mahtavan johtajan vaikutuksen alaisena.

Mikä on tavallaan sääli. Luen aina suurella mielenkiinnolla urallaan pitkälle edenneiden henkilöhaastatteluja talouslehdistä, ja moni tuntuu kertovan, että huipulle on auttanut hyvä esimies. Olen vähän kade.

Huonoja pomoja historiastani kyllä löytyy. Yhdellä oli tapana räjähdellä töissä, ja jos se ei auttanut, itkeä. Kun kyse oli ensimmäisestä valmistumisen jälkeisestä työpaikastani, olin hieman ihmeissäni että mites tähän nyt pitäisi työntekijänä suhtautua.

Toinen esimies otti tekemäni esitysmateriaalin, vaihtoi kansilehdelle oman nimensä ja esitti hengentuotteeni alan seminaarissa omanaan. Kannan vieläkin hieman kaunaa.

Kolmas kommunikoi kanssani vain sähköpostitse, vaikka istuimme samassa pöytäryhmässä.

Neljäs kertoi kehityskeskustelussa ainoan haasteeni olevan se, että olen "nuori, nainen ja nätti".

Viides lörpötteli henkilökohtaisia asioitani avokonttorissa (mitäs kerroin).

Yksi kesto-ihmetyksenaiheeni onkin, miten niin sosiaalisesti kyvyttömiä tyyppejä päästetään vastaamaan muiden ihmisten työstä.

Ja nyt olen itse esimies.

Hui ja vau.

Monen vuoden urahaave on vihdoin toteutunut, ja jo muutaman kuukauden olen vetänyt yli10 asiantuntijan tiimiä. Takana on monta kehityskeskustelua, tiimipalaveria ja muutama palkkaneuvottelu. Paljon ihmisiin tutustumista ja luottamuksen rakentamista.

En ole aikoihin ollut näin innoissani mistään.

Harjoittelen vielä montaa asiaa, mutta tämä rooli tuntuu hyvältä. Se tuntuu omalta. Olen saanut olla omalla osaamisalueellani tähti sen verran pitkään, että nyt on hauskaa nostaa muita esiin. Olen sen verran sinut itseni kanssa, ettei haittaa, vaikka teen virheitä enkä tiedä kaikkea.

Mutta vähän kyllä kaipaisin esikuvaa, josta ottaa mallia. Jonka hyviä käytänteitä voisin apinoida ja ottaa omakseni.

Nyt toimin hieman käänteisesti: mietin jokaista huonoa pomoani, ja miten heidän käytöksensä on tuntunut minusta pahalta. Ja yritän tehdä kaiken aivan toisin.

Pohdin, miten haluaisin itseäni johdettavan, ja yritän löytää ohjenuoraa siitä. Opettelen tuntemaan jokaisen ihmisenä. Osoitan, että luotan. Annan vastuuta ja vapautta. Pyydän palautetta ja myönnän, kun olen väärässä. Katson silmiin, pysähdyn kuuntelemaan, hymyilen. Kysyn mitä kuuluu, miten voisin auttaa sinua onnistumaan. Kerron omista tavoitteistani, ajatuksistani, ja pyydän näkemystä.

Luulen, että olen oikeilla jäljillä. Mutta auta minua vähän: kerro, mikä sinun mielestäsi tekee lähiesimiehestä loistavan? Entä mitä virheitä kannattaa yrittää välttää?

perjantai 13. tammikuuta 2017

Kuinka monta vaatetta on tarpeeksi?

Datanörtti täällä taas hei.

Olen kuluttanut viime päivät laskemalla vaatteitani. Olen useammassakin keskustelussa todennut käyttäneeni kuluneen vuoden aikana noin sataa vaatetta, ja että vaatekaappini vaatteiden kokonaismäärä olisi noin 200.

100 ja 200 olivat vain valistuneita arvauksia, totuuden tiedän nyt. Sata aktiivisessa käytössä olevaa vaatetta on hyvin lähellä totuutta, ja kokonaismäärä 200 oli arvioitu yläkanttiin.Vaatekaapissani on 182 vaatetta. Tässä luvussa pitäisi olla mukana aivan kaikki (edit: huomaan unohtaneeni joitain vaatteita listasta. Lisäilen niitä listan loppuun sitä mukaa kun ne palautuvat mieleen).

Minä nimittäin laskin kaikki vaatteeni! Ja nyt aion esitellä teille lopputuloksen, vaate kerrallaan. Joten otahan hyvä asento, tästä tulee piiiiitkä katsaus.

Arvatkaa, mitä muuta laskin? Vaatteistani 30% on ostettu viime vuonna, toiset 30% sitä edellisenä vuonna, 15% on ostettu vuonna 2014 ja loput 25% ovat ajalta, jolloin en vielä tehnyt vaatekirjanpitoa.

Onko 182 mielestäsi paljon vai vähän? Osaatko arvioida, kuinka paljon omasta kaapistasi löytyy vaatteita?



MEKOT


Olen ehdottomasti mekkoihminen. Rakastan mekkoja, ja ne ovat pukeutumiseni tärkein kulmakivi. Mekot ovat naisellisia, ja ennen kaikkea ne ovat helppoja. Mekon kanssa ei tarvitse pähkiä ylä- ja alaosan yhteensopivuutta, koska molemmat tulevat samassa paketissa.


1. Lumoan pitsikauluksinen mekko. Kerroin tästä enemmän täällä.
2. Marc O'Polon a-linjainen villakangasmekko. Työpukeutumiseni luottovaatteita, ollut kaapissani niin pitkään, etten edes muista, milloin tämän hankin. Korjattu ompelijalla.
3. Andiatan tyköistuva harmaa kotelomekko. Toinen luottovaate, ehkä 10 vuotta käytössä. Korjattu ompelijalla.
4. Espritin tummansininen kesämekko. Ostin tämän imetysmekoksi, kun kuopus syntyi 2013. Mekko on edelleen käytössä vapaa-ajalla. Lyhennetty olkapäistä ompelijalla.
5. Andiatan valkoinen juhlamekko. Ostettu serkkuni ylioppilasjuhliin kesällä 2015, ja ollut päällä myös mummoni synttäreillä ja pikkujouluissa. Ihana mekko, jolle toivon lisää juhlia.
6. Marimekon Matikka-mekko. Ostettu kesällä 2014. Mukava arkimekko, joka tosin alkaa jo näyttää nuhjuiselta. Uutena käytin myös töissä valkoisen jakun kanssa.
7. Noukin harmaa pellavamekko. Kerroin tästä enemmän täällä.
8. Mint&berryn musta trikoomekko. Ostin viime joulukuussa täydentämään talvista työpukeutumista.
9. Espritin harmaa neulemekko. Ostettu lokakuussa 2016 vanhaa harmaata neulemekkoa korvaamaan.
10. Comman pitkähihainen mekko. Viime joulukuun ostos, myös täydentämään talvista työpukeutumista.
11. Earnest Sewingin farkkumekko. Ostin viime kesänä. Lempivaate, jota olen jo ehtinyt käyttää paljon.
12. Opuksen valkoinen pellava/puuvillamekko. Kavennettu ompelijalla.

Ei kuvassa:
13. punainen pitkä iltapuku. Ostettu 2003, kun iltapukutilaisuuksia oli useampia. Sen jälkeen ollut vähällä käytöllä, mutta ei vie kaapista juuri tilaan joten saa jäädä tulevia iltapukutilaisuuksia odottamaan. 
14. Ruskea juhlamekko. Teetetty mallista mittojen mukaan. Ollut päällä useissa häissä. 
15. Musta "hautajaismekko". Ostin isoäitini hautajaisiin, ja ollut sen jälkeen käytössä kaikissa hautajaisissa. Toimii myös pikkumustana.
16. Häämekko. Menin naimisiin vuonna 2011, ja mekko roikkuu vielä kaapissa.

YLÄOSAT




17. Valkoinen Hugo Bossin bleiseri. Ostin marraskuussa 2015 vanhaa, liian pientä valkoista bleiseriä korvaamaan.
18. Musta bleiseri, joka on niin vanha, etten edes muista hankintavuotta. Korjattu kahteen otteeseen ompelijalla (hihojen vuori vaihdettu, hihat lyhennetty ja bleiseriä levennetty niin, että se mahtuu paremmin kiinni). Toisesta hihasta puuttuu yksi nappi, lisäksi hihat hieman kiristävät. Harkintalistalla on uusi musta bleiseri tätä korvaamaan.
19. Ganttin mustavalkoinen herringbone-toppi.
20. Comman vaalea toppi. Viime kesän hankinta.
21. s.Oliverin vaalea toppi.
22. Patrizia Pepen beige pusero. Läpinäkyvä, joten tämä tarvitsee kaverikseen samanvärisen naruolkaintopin.
23. Harmaa liituraitableiseri. Ompelijan käsissä muodonmuutoksen kokenut lempivaate vuosien takaa.
24. Marimekon raitapaita. Ostettu kyynärpäistä puhkikulunutta Marc O'Polon raitapaitaa korvaamaan.
25. s.Oliverin valkoinen pitsitoppi. Kesäinen arkivaate, ollut harmillisen vähällä käytöllä.
26. Valkoinen t-paita. Tämäkin on kesäinen arkivaate, joka on päässyt käyttöön harmillisen vähän.
27. Musta toppi, jota käytän aluspaitana. Toimisi varmaan kesällä yksinäänkin.
28. Wolfordin pitkähihainen paita, jonka ostin pitkän harkinnan jälkeen vanhaa, raskausajan käytössä ollutta ja siten venynyttä mustaa pitkähihaista paitaa korvaamaan. Näin simppeliksi paidaksi järkyttävän kallis (100 €), mutta ihanan ylellinen päällä ja näyttää todella hyvältä.
29. Marimekon harmaa Toltti-neule. Tästä kerroin enemmän täällä.
30. Marimekon musta Toltti-neule.
31. Repeat Cashmeren beige neule. Ostin syyskuussa 2015, ja alkaa olla nyppyinen nypynpoistajan ahkerasta käytöstä huolimatta.
32. Filippa K:n musta neuletakki.

Ei kuvassa:
33. Marc O'Polon mustaharmaaraidallinen poolo-kauluksellinen neule. Arkikäytössä, mutta harvoin.
34. Beige naruolkaiminen alustoppi. Patrizia Pepen puseron alla.

HAMEET

Omistan hameita huomattavasti vähemmän kuin yläosia. Minulle riittää, että saan kokonaisuuteen vaihtelu vaihtelemalla yläosia, jolloin alaosia tarvitsee vähemmän.


35. Bossin valkoinen a-linjainen hame. Viime kesän ostos, välitön lempivaate.
36. Eleven Parisin musta a-linjainen vekkihame. Viime syksyn ostos, välitön lempivaate.
37. Harmaa liituraitainen kynähame. Muokattu puvun housuista.
38. Keltainen Marc O'Polon villakangashame. Ikivanha luottovaatteeni. Kavennettu ompelijalla.
39. Farkkuhame. Ikivanha, jäänyt viimeaikoina vähälle käytölle. Ei taida olla enää tyyliäni. Harkintalistalla uusi tätä korvaamaan.
40. Harmaa kynähame. Muokattu ompelijalla liian pieneksi käyneestä Tiger Of Swedenin kotelomekosta.

HOUSUT

En juurikaan pidä housuista. Näytän housuissa mielestäni pökkelöltä, enkä lainkaan niin naiselliselta, kuin haluaisin. Siksi etenkin työkäyttöön ostetut housut ovat jääneet vähälle käytölle. Farkkuja käytän arkena, ja silloin tällöin töissä päivinä, jolloin ei ole asiakastapaamisia.


41. Mustat suorat 7/8-pituiset housut. Hieman liian leveät vyötäröstä, olen ollut liian laiska viemän korjattavaksi.
42. Nilkkaa kohti kapenevat 7/8-pituiset housut. Alkavat olla jo vanhat, ja juoksijan pohkeilleni karvan verran liian kapoiset. Harkitsen näistä luopumista.
43 ja 44. kahdet farkut.
45. Farkkushortsit, jotka tein itse leikkaamalla vanhoista farkuista lahkeet irti.

TAKIT

Olen viime vuosina päivittänyt takkivarastoani. Alan hiljalleen olla tyytyväinen, ja takkeja löytyy jokaisen käyttötarkoitukseen.

46. Musta hupullinen toppatakki. Vetoketju hajoaa kerran vuodessa, ja kerran vuodessa vien takin korjattavaksi. Keväisin vien takin pesulaan.
47. Halpis "villakangastakki", joka on pääosin tekokuidusta tehty. Vuoden 2014 ostos, joka kaduttaa joka kerta, kun pistän takin päälleni. Takki on nuhjuinen, eikä kovin lämmin. Harkinnassa satsaus 100% villakangastakkiin, joka todennäköisesti maksaa moninkertaisesti tähän nähden.
48. Rainsin musta sadetakki. Erinomainen hankinta, jonka voi sadekelillä heittää tavallisen takin päälle. Suojaa paremmin kuin sateenvarjo, ja jättää kädet vapaiksi.
49. Cinzia Roccan musta trenssi. Erinomaisen tyylikäs takki, josta pitäisi lyhentää hihat.
50. Marellan musta nahkarotsi. Ostin korvaamaan 10 vuotta vanhaa, osin puhkikulunutta ja reikäistä ja aavistuksen verran liian pientä nahkatakkia. Viime vuoden kallein yksittäinen ostos, mutta varmasti jokaisen sentin arvoinen. Aion käyttää takkia vähintään seuraavat 10 vuotta. Hihat lyhennetty ompelijalla oston yhteydessä.
51. Noin sata vuotta vanha farkkurotsi, joka on hihansuista puhkikulunut ja muutenkin jo aika kulahtanut. Harkinnassa uusi farkkutakki tämän tilalle.

Ei kuvassa:
52. Punainen kuoritakki.
53. Musta kuoritakki, joka on ullakolla odottamassa sitä, että raaskin luopua siitä.

KENGÄT

Minulla on paljon kenkiä, mutta ei yhtään turhaa.

54. Punaiset Hai-saappaat. Lasten kanssa kurakeleillä ulkoiluun.
55. Mustat pitkävartiset Hunterin kumisaappaat. Töihin ja kaupungille sadesäällä.
56. Sorelin talvikengät. Ehdoton valinta pakkasulkoiluun.
57. Timberlandin talvikengät. Silloin kun Sorelit ovat liikaa.
58. Merrelin mustat kengät. Lasten kanssa ulkoiluun keväästä syksyyn.
59. Mustat nahkanilkkurit. Työkenkinä käytössä syyskuusta huhtikuuhun.
60. Mustat Camperin kengät. Kaupunkikengät silloin, kun en jaksa korkoja.
61. Wondersin mustat ballerinat. Ostin nämä viime keväänä identtisten, puhkikuluneiden ballerinojen tilalle.
62. Sandaalit rentoon ulkoiluun.
63. Mustat Pura Lopezin korkkarit.
64. Nudet Pura Lopezin korkkarit. Värinsä puolesta sopivat asuun kuin asuun.
65. Siistit mustat sandaalit harvoille kuumille kesäpäiville.

Ei kuvassa:
66. Mustat korolliset nahkasaappaat.
67. Punaiset Pura Lopezin korkkarit. Punaisen iltapukuni kaveriksi ja pikkujouluihin.
68. Ruskeat Pura Lopezin korkkarit. Ruskean juhlamekkoni kaveriksi.
69. Mustavalkoiset Pura Lopezin korkkarit. Työkäyttöön silloin, kun kestän huimia korkoja.
70. Valkoiset Pura Lopezin korkkarit. Olivat häissäni kakkoskenkinä, aiemmin työkäytössä mutta nykyään harvalla käytöllä.

ASUSTEET

Olen täydellinen vaatekaappi -projektini myötä viilannut etenkin asustepuolta. Aiemmin minulla oli lukuisia toisiinsa yhteensopimattomia asusteita, nyt ne ovat enemmän linjassa keskenään.



71. Harmaa Calvin Kleinin kaulahuivi. Ostettu miestenosastolta.
72. Harmaa Repeatin cashmere huivi oikein kylmille säille.
73. Harmaa neulepipo.
74. Harmaat sormikkaat pakkassäille tumppujen sisään lisälämpöä tuomaan.
75. Harmaa lakki, ostettu miestenosastolta.
76. ja 77. Guccin ja Guessin aurinkolasit. En tiedä, tarvitseeko ihminen kaksia aurinkolaseja. Ehkä ei, mutta minä pidän siitä, että eri tilanteisiin voi valita erityyliset lasit.
78. Musta vyö. Housujen pitämiseen ylhäällä.
79. Mustat topparukkaset. Pakkassäille ulkoiluun.
80. Mustat nahkaiset rukkaset. Joululahja anopilta, kivat kylmällä säällä.
81. Mustat nahkahansikkaat.
82. Pieni Longchampin musta nahkalaukku. Lahja entiseltä esimieheltä, muistaakseni vuosi oli 2007.
83. Musta Longchampin olkalaukku.
84. Rainsin musta vedenpitävä reppu. Käytössä joka päivä töissä.

Ei kuvassa:
85. kevyt harmaa trikoopipo välikausiin
86. toinen musta vyö
87. toiset mustat nahkahansikkaat 
88. Furlan musta nahkalaukku. Ostettu Milanosta 2010.
89. Longchampin keskikokoinen musta käsilaukku. Päivittäisessä käytössä.
90.-93. valkoinen, fuksia, punainen ja musta kaulahuivi. Satunnaisessa käytössä.
94. Valkoiset pitkät käsineet. Olivat päällä vanhojen tansseissa 1998, jostain syystä vieläkin tallella.

KOTIRÖNTTÄVAATTEET

Yksi keino vaatteiden käyttöiän pidentämiseen on se, että kotona käytän kotivaatteita. Ne saavat olla nuhjuisia ja kulahtaneita, eikä ne päällä tarvitse pelätä lattialla konttaamista tai pienten tahmatassujen hellyydenosoituksia.


95. Harmaa t-paita. Ostettu kesällä 2015 ja on jo nyt reikäinen. Tosin on ollut päällä todella paljon.
96. Harmaat college-housut. Kohta kaksi vuotta vanhat, ja päällä melkein päivittäin. Oikeassa polvessa on reikä ja lahkeet ovat rispaantuneet. Harkintalistalla uudet (tai kahdet) näitä korvaamaan.
97. ja 98. Kaksi mustaa toppia. Ostettu kun odotin kuopusta (vai esikoista?) ja ovat siten saaneet kärsiä myös jättiläismäisen mahan. Ovat niin kuluneita, että selästä näkyy läpi. Ehdottomasti vain kotirönttäkäyttöön. Harkinnassa uudet näiden tilalle.
100. Turkoosi huppari. Ikivanha, reikäinen ja kulunut. Harkinnassa uusi tämän tilalle.
101. Vaaleanruskea fleece. Päällä tätä kirjoittaessa. Ihan ookoo, vaikka hieman lyhyt ja aika nyppyinen.

URHEILU

Minulle urheiluvaatteet tarkoittavat lähinnä juoksuvaatteita. Niitä voisi olla enemmänkin, nykyinen määrä vaatii pesukoneen pyörittämistä heti lenkin jälkeen.

102. Juoksutakki. Ihanan kevyt ja pitää hyvin tuulta.
103-105. Punainen, sininen ja liila juoksupaita, kaikki saatu juoksutapahtumista.
106. Pitkähihainen juoksupaita.
107. Juoksushortsit.
108. Lyhyet juoksutrikoot.
109. Pitkät juoksutrikoot.
110. Punainen windfleece.

Ei kuvassa:
111. ja 112. musta aluspaita ja -housut pakkassäille
113. oranssi juoksupaita, saatu juoksutapahtumasta
114. hiuspanta
115. juoksuhanskat
116. juoksupipo
117. kuorihousut kevyet
118.-121. neljät urheiluliivit
122.-125. neljät urheilusukat
126.-129. neljät juoksulenkkarit: kesä, kevät, talvi + pitkille matkoille erityisen hyvin vaimennetut lenkkarit.

ALUSVAATTEET

130.-132. Kolmet ohuet ihonväriset polvisukat (kesäisin töihin housujen kanssa, jotta korkkaria ei tarvitse pukea paljaaseen jalkaan)
133. ja 134. villainen Ruskovillan aluspaita ja alushousut 
135.-137. kolmet rintaliivit (musta, beige ja harmaa)
138.-145. kahdeksan paria mustia nilkkapituisia sukkia
146.-148. Kolmet ohuet ihonväriset sukkahousut
149. ja 150. Kahdet mustat 40 denierin sukkahousut
151.-153. Kolmet mustat 150 denierin sukkahousut
154. bikinit 
155. ja 156 ohuet säärystimet, jotka on leikattu polvisukista
157. paksut säärystimet
158.-161. neljät villasukat
162.-166. viidet varrettomat sukat 
167.-176. kymmenet pikkuhousut

Edit: listalta unohtuneita

177. Hopean harmaa juhlamekko. Ollut päällä useissa häissä.
178 ja 179. Kaksi valkoista kesähattua. Yksikin riittäisi, mutta kumpikaan olemassa olevista ei ole mieleen. Jos löydän ensi kesäksi paremman hatun, ostan.
180. Farkkucaprit.
181. Tummanharmaa fleecevuorattu tupsupipo.
182. Harmaa Tara Jarmonin kotelomekko. Harkitsen tästä luopumista.

Huh, olipa urakka (kiitos sairaspäivän, sain tämän tehtyä). Onnittelut, jos jaksoit lukea tänne asti.

Lopuksi vielä vertailun vuoksi Ylen Kuningaskuluttajan tekemän kyselyn yhteenveto suomalaisten vaatemääristä.


lauantai 7. tammikuuta 2017

Vapaa-ajan ongelmia

Joulun aika on aina vähän raskas. Päiväkoti on kaksi ja puoli viikkoa kiinni, ja meillä ei puolison kanssa ole lomia. Lasten hoidon järjestäminen ja samaan aikaan töissä käynti ei ole aivan helppo palapeli.

Tällä kertaa avuksi saatiin isovanhemmat (kaksi päivää) ja palkattu lastenhoitaja (kaksi päivää). Muun ajan vuorottelimme puolison kanssa: ensin aamuvuoro lasten kanssa, sitten illaksi töihin.

Nyt päiväkoti on taas avannut ovensa, ja minä olen aivan puhki. Kun kaikki aika kuluu joko töissä tai lasten kanssa, ei ns. omaa aikaa ole lainkaan. Juoksemaan olen jaksanut lähteä noin kerran viikossa, lukupiiriä en ole ehtinyt ajatellakaan.



Niinsanotussa normaalitilanteessakin tuntuu, että elämästä on pakko karsia jotain pois. Työn ja perheen lisäksi energia ei riitä kaikkiin harrastuksiin. Valokuvaus on jäänyt hiljalleen pois jo aikoja sitten: viime vuoden kuvista pääosa on Italian matkaltamme, muuten kamera on saanut pölyttyä hyllyssä. Blogi elää hiljaiseloa, ja lapun laittaminen lopullisesti luukulle on käynyt mielessä useammin kuin kerran.

Vapaaehtoistoiminta tuntuu kuormittavan enemmän kuin tuottavan iloa, ja ystävien näkemiseen ei tunnu järjestyvän aikaa.

Pikkulapsiaikaa elämänvaiheena tuntuu määrittävän nimenomaan ajan puute. Tekemistä on paljon, haluja tehdä vielä enemmän, mutta kaikkeen ei pysty. Toisaalta pidän ihan hyvänä sitä, että elämäntilanne pakottaa tekemään pohdintaa siitä, mitä haluan tehdä, mitä on välttämätöntä tehdä, ja mikä on ylimääräistä. Tärkeysjärjestys on syntynyt kuin itsestään, joskin arjen realiteettien pakottamana.

Itselle hyvä arki muodostuu siitä, että:
  • Nukun riittävästi. Vähintään kahdeksan tuntia unta vuorokaudessa tarvitaan siihen, että pysyn järjissäni ja jaksan katsella maailmaa valoisten lasien läpi.
  • Vietän aikaa perheeni kanssa. Jo kaksi iltaa poissa lasten luota niin, että tulen kotiin vasta, kun he ovat nukkumassa, saa ikävän kasvamaan rinnassa. Tunne on molemminpuolinen, ja kun seuraavan kerran olen kotona lasten hereilläoloaikana, on seurassani kaksi kylkeen liimautuvaa takiaista.
  • Juoksen. Lenkki per viikko on aivan liian vähän, enkä saa karistettua päässä pyöriviä työasioita pois häiritsemästä. Muutun kärttyisäksi ja kärsimättömäksi, ja siitä kärsii koko lähipiiri.
  • Saan aikaa ihan itsekseni. Olen tosin oppinut pitämään omana aikana jo sitä, että kuljen päivittäin töihin sporalla kaksi kertaa puoli tuntia, mutta sen lisäksi tarvitsen myös hiljaista rauhoittumista niin, ettei vieressä ole muita ihmisiä.
  • Saan keskeneräiset työasiat hoidettua. Teen edelleen 80% työpäivää, ja edelleen tasapainottelen sen kanssa, että työhön liittyvät vaatimukset ovat jatkuvasti hieman isommat, kuin niihin käytettävissä oleva aika. Olen oppinut melko hyväksi priorisoijaksi ja delegoijaksi, ja tiedän, että osan tehtävistä voi jättää myös tekemättä tai tehdä välttävästi. Silti tasapaino on häilyvä, ja vaatii jatkuvaa hereillä oloa. Keskeneräiset työasiat rasittavat mieltä, vaikka kuinka olisi päättänyt olla vapaalla. Siksi toisinaan on vain pakko tehdä hommat alta pois, ennen kuin voin rentoutua.

Kaikki muu onkin sitten ekstraa. Tällä hetkellä täyttämättömät vapaa-ajan velvoitteet painavat mieltä, ja pohdinkin, mistä kaikesta voin luopua. Blogista? Ehkä. Vapaaehtoistoiminnasta? Todennäköisesti. Lukupiiristä? Mieluummin en, se harrastus tuntuu vielä antavan enemmän kuin ottaa - lisäksi lukupiirimme on ihanan armollinen, ja tapaamisiin saa mennä vaikkei olisi kirjaa avannutkaan.



Ainakaan tänä vuonna uudenvuoden lupauksiini ei kuulu uuden harrastuksen aloittamista. Sen sijaan voisin ihan tosissani harkita jostain olemassa olevasta luopumista.

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Vuoden vaateostokset 2016

Jaahans, taas on vuosittaisen vaatekatsauksen aika.

Ostin vuonna 2016 35 vaatetta, ja huolsin ompelijalla tai pesulassa 18 vaatetta. Vaatteiden huoltoon kului 14 % kaikista vaatemenoista.

Vaatteisiin käyttämäni raha kasvoi 8 % edellisestä vuodesta, ja vuoteen 2014 verrattuna kulutus oli lähes kaksinkertainen.

Lempivaateindeksi (eli lempivaatteiksi päätyneet hankinnat euroina jaettuna kaikilla hankinnoilla euroina) on 62. Osumatarkkuuteni on siis parantunut, sillä vuosi sitten lempivaateindeksi oli 55. Yhteensä uusia lempivaatteita on kaappiini tullut viime vuonna 18 (niistä kolme esiteltynä täällä, muita alla).

Toisaalta virheostoksiakin tuli enemmän, yhteensä 3 kpl. Rahassa mitattuna tuhlasin virheisiin kuitenkin vähän, vain 3% kaikista vaatemenoista. Toisaalta jouduin korvaamaan virheostoksia uusilla ostoksilla (2 kpl, 2% vaatemenoista).

Osa vuoden 2016 hankinnoista.

Vuoden aikana oli muutama isompi ostos, jotka nostivat merkittävästi käytettyä rahamäärää. Tammikuussa ostin kolmet uudet kengät: kahdet korkokengät puhkikuluneiden tilalle ja uudet talvikengät puisto- ja muuhun ulkoiluun lasten kanssa. Kesäkuussa ostin uuden nahkatakin vanhan puhkikuluneen tilalle.

Vuoden 2016 vaatehankinnat per kuukausi. Pylväissä osuus kokonaiskulutuksesta ja viivalla merkittynä hankintojen kappalemäärä. Luvuissa on mukana myös korjattujen tai pesulassa pestyjen vaatteiden määrä..

 Syyskuussa en ostanut lainkaan vaatteita.

Vaatteisiin kulutetun rahan kehitys vuosina 2014-2016. Indeksi 2014=100.

Tämän vuoden ostoslistalla on jo 14 vaatetta - sellaisia, joita en onnistunut vuonna 2016 löytämään. Lisäksi harkinnassa on uusi, laadukas villakangastakki vuonna 2014 ostetun, nuhjuiseksi menneen halpistakin tilalle.

Vaatekaappini alkaa hiljalleen lähestyä täydellistä. Aktiivisessa käytössä on noin 100 vaatetta alus-, ulko- ja urheiluvaatteet mukaan lukien. Lisäksi kaapissa roikkuu muutama juhlamekko, joille ei ole säännöllistä käyttöä, mutta joista en halua luopua tulevien juhlien toivossa.

Karsittavaa ei enää juurikaan ole. Sen sijaan kaapista löytyy muutama vuosien takainen kuluneeksi käynyt vaate, joiden tilalle etsin uutta. Esim. vanha musta bleiserini on jo kahdesti ompelijalla korjattu, toisesta hihasta yhtä nappia vajaa ja alkaa jo näyttää aikansa eläneeltä. Huomaan, että se jää nykyään vähälle käytölle, mikä on hyvä merkki siitä, että vaate kaipaa jo korvaajaa. Marimekon Matikka-mekon kanssa on sama juttu: se oli aikoinaan tiheässä käytössä, mutta nyt enää kotikäytössä nuhjuisuutensa takia.

Vaatteita on nykyään helppo yhdistellä, vaikkei ihan jokainen yläosa jokaisen alaosan kanssa yhteen sovikaan.

Tämä on ollut ehdottomasti hyvä harjoitus, ja aion jatkaa vaatehankintojen säntillistä kirjaamista. Älä osta mitään -haasteeseen en aio lähteä, enkä aio tietoisesti karsia vaatteisiin käytettävää rahaa, vaikka vuodessa vaatteisiin kuluttamani summa huimaakin päätäni.

Miltä sinun vaatevuotesi näyttää? Löytyikö lempivaatteita? Entä huteja?